Yliopistoista tulee yhä naisvaltaisempia, ja tytöt ovat enemmistöinä lukioissakin. Paitsi oppilaina myös opettajina on enemmän naisia, aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Naiset ovat enemmistö HR- ja viestintäaloillakin. Mihin naisten valta-asema näillä aloilla johtaa? Ja miten epätasaisesti jakautunut koulutustaso vaikuttaa vaikkapa parinmuodostukseen, ja deittimarkkinoihin?
Keskustelemassa ovat yliopistolehtori ja lapsuus ja -nuorisotutkija Harry Lunabba Helsingin Yliopistosta, Nuorisotutkimusseura ry:n tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari ja sosiologian ja väestötieteen professori Marika Jalovaara.
Englannissa on siivottu Ian Flemingin James Bond-kirjoista ja Roald Dahlin teoksista rasistisia ja muita sopimattomina pidettyjä ilmaisuja. Onko tallainen kirjallisuuden siistiminen oikea ratkaisu? Vieraana on Kai Ekholm, joka on sensuurin historian asiantuntija ja Kansalliskirjaston entinen ylikirjastonhoitaja.
Tiedeykkönen: Tutkijat uskovat: enää noin 20 vuotta fuusiovoimalaan
ma klo 07.46
Loppuvuodesta 2022 tapahtui historiallinen läpimurto, kun kalifornialaistutkijat saivat voimakkaiden lasersäteiden avulla ensi kerran aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen tuottaminen kulutti. Nyt tämän lähes päästöttömän ja rajattoman energiamuodon uskotaan olevan todellisuutta jo parinkymmenen vuoden kuluttua. Mitä Kaliforniassa oikein käytännössä tehtiin, ja toteutuuko fuusion energiamurros todella?
Haastateltavina ovat Lawrence Livermore National Laboratoryn läpimurtotutkimusta johtanut fyysikko Alex Zylstra, sekä Suomen fuusiotutkimusohjelman johtaja ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala. Lukijana Harri Alanne. Toimittajana Pasi Toiviainen.
Levantin kulttuurin mosaiikkia: Damaskoksesta etelään
ma klo 08.55
Suomen Lähi-idän instituutin matkalla suunnataan seuraavaksi Damaskoksesta etelään.
Toimittajana on Jorma Kallenautio, asiantuntijoina arkkitehti Aaro Söderlund, dosentti Päivi Setälä, professori Heikki Palva ja dosentti Aarne Toivanen.
Aristoteleen kantapää Margerita, Marinara ja Mastunicola – mistä pizzojen nimet tulevat?
ma klo 09.47
Aristoteleen kantapäässä tutkitaan pizzalistaa ja selvitetään pizzojen nimien taustoja. Haastateltavana on Italian kulttuurin asiantuntija, toimittaja Sini Sovijärvi. Ohjelmassa mitataan myös miten asioita tehdään silmänkäänteessä ja varaudutaan kyberhäirintään laajalla pensselillä. Toimittajina Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
Jaa, ei, tyhjiä, poissa: Pääseekö tonnin setelillä eduskuntaan?
ma klo 10.13
Lisäksi työnantaja- ja työntekijäleirien vaalirahanokittelu kiihtyy. Miten raha vaikuttaa siihen, kuka nousee valtaan? Vieraina Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp
Olipa kerran bitch on särmikäs komediasarja, jossa satuprinsessat pääsevät puhumaan suunsa puhtaaksi. Ohjaaja Vilja Autiokyrö kertoo Alman haastateltavana, miten lapsuutemme sadut ovat vaikuttaneet omaksumiimme sukupuolirooleihin. Audiosarjan bitchit murtavat naisiin liittyvää narratiivia, ja sitä oli myös valtamedian vaikea sulatella.
Kirjeenvaihtaja Janilla herää ajatuksia liittyen Pamela Anderssoniin, Erika Vikmaniin ja Kikkaan. Onko julkisuuden vahvat naishahmot moderneja satuprinsessoja?
Äänen himo on kiehtova kuuntelupiiri, jonka seurassa sukellat Ylen audiodraamoihin, podcasteihin, esseisiin ja äänitaiteeseen. Uusi jakso joka tiistai. Ei juonipaljastuksia. Podissa käsiteltävät ohjelmat löydät Yle Areenasta.
En sano mitään mutta outoa on: ESMMOO: Alikulun rusakot farkkuliiveissään
ma klo 12.34
Kadonneet tv-kanavat mietityttävät. Paraisilla liikkuu musta, paksu punkero. Jos katsot pornoa, sulje verhot. Kerhotossuihin tarvitaan suurempia kokoja. Sudokut lehtien ulkoreunoihin, leikkaaja kiittää. (4.6.2020)
Kissat eivät anna tarpeeksi huomiota, jota Venlan sielu janoaa. Ilona kokee koiransa lenkittävän häntä, mutta Eve löytää lemmikeistä myös arveluttavia puolia.
Pieleen mennyt historia: Moderni rakkaus on kirous
ma klo 13.18
Parisuhteen ja avioliiton tavoite oli suvun ja maatilan jatkuminen. Vasta 1800-luvulla romanttinen rakkaus alkoi ohjata elämän tärkeitä valintoja. Rakkauden tunteet muuttuivat elämän korkeimmaksi päämääriksi. Avioliitot perustuivat romanttiselle rakkaudelle.
Romanttisen rakkauden ihanteesta seurasi uudenlaisia ongelmia. Odotukset rakkaudelle kohosivat kohtuuttomiksi. Alkoi sinkkuuden aikakausi, joka on saanut mahdottomat mittasuhteet. Meistä on tullut toivottomia rakkauden kuluttajia. Moderni rakkaus on neuroottista ja monimutkaista. Loputon valinnan mahdollisuus on tehnyt meistä sitoutumiskammoisia.
Alkoiko rakkauden historia mennä pieleen, kun siitä tehtiin elämän ylin päämäärä?
Onko rakastumisesta tullut mahdotonta nykyaikana? Aiheuttaako rakkauden tavoittelu enemmän surua ja kipua kuin ennen? Näitä asioita pohtivat historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
Brysselin kone. Työvoimapula voi päästää EU:nkin vammaiset käymään töissä.
ma klo 14.00
EU ei ole mikään maailman edelläkävijä esteettömän ympäristön luojana. Mutta mistä se johtuu? Ja mikä puolue meillä kannattaa eniten esteettömyysasioiden hoitoa ja miksi?
Miksi EU ei ole mikään maailman edelläkävijä esteettömän ympäristön luojana. Mutta mikä puolue meillä kannattaa eniten esteettömyysasioiden hoitoa ja miksi?
Mutta miksi näitä asioista ei saada hoidettua paremmin, vaikka niin monet EU-kansalaiset esteettömyydestä suoraan tai välillisesti hyötyisivät?
Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistolehtori Pauli Rautiainen ja toimittajana Maija Elonheimo.
Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.
Mistä maailma puhuu: Miksi sodalle Ukrainassa ei näy loppua?
ma klo 14.56
Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan.
Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen.
Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä.
Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta.
Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on?
Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Miia Krause: Pelottiko koskaan nousta kehään, Eva Wahlström?
ma klo 15.31
“Loukkaantumisten myötä opin iloitsemaan myös häviöistä. Iloitsin sen toisen puolesta että se todellakin ansaitsi voittonsa. Että se häviäminenkin kuuluu pelin henkeen. Vaikka edelleen harrastan urheilua en pysty esimerkiksi juoksemaan."
Yllätyksiltä ei voida välttyä, kun eri urheilulajien fanit esittelevät aarteitaan — niitä riittää elävästä koirasta aitoon olympiasoihtuun saakka. Usein penkkiurheilijoiden aarteet ovat myös johdattaneet odottamattomiin tilanteisiin.
Tässä jaksossa ovat mukana Kaj Kunnas, Heikki Arvassalo, Nick Myllymäki, Linda Sällström, Roni Olin, Tuomas Viljamaa, Vilma Ylilauri, Lotta Backlund, Janne Virtanen, Mika Parikka, Pasi Koski, Juha Itkonen, Lari Kotilainen, Jussi Putkonen ja Aki Huovinen.
Liikunta oli presidentille läheinen asia ja hän käytti urheilua myös politiikkaan. Nuorena Kekkonen kirjoitti ahkerasti Urheilulehteen ja palasi vielä ikämiehenä urheilutoimittajaksi, kun Paavo Nurmi täytti 70 vuotta. Urheilun merkityksestä Kekkosen elämässä kertovat tietokirjailija ja urheilutoimittaja Kalle Virtapohja sekä ministeri Matti Ahde. Käsikirjoituksesta vastaa Marjo Vilkko. Jakson esittelee Jari Tervo ja kertojaäänenä on Antti Seppänen. Kahdeksanosainen radiosarja Urho Kekkosen elämästä, osa 1.
Ikan änäri: NHL:ssä läikkyy kohta pahasti yli – "Mennään harmaan alueen pimeälle puolelle"
ma klo 17.32
Ismo Lehkonen kertoo, miksi hän pelkää jopa vihakiekon paluuta.
Ilmiö nimeltä EK65 – mihin kaikkeen Erik Karlssonin uskomaton kausi perustuu? Ja mitä tarkoittaa Karlssonin bravuuri, "uimahyppääjien sekunti"?
Suomalaisista käsittelyssä valmennukselta tiukat ohjeet saanut Anton Lundell, uuden kodin löytänyt Jesse Puljujärvi, taianomainen Miro Heiskanen ja 50 maalin maagista rajaa tavoitteleva Mikko Rantanen.
Toimittaja Jussi Paasi, asiantuntija Ismo lehkonen. Ilves-Ässät, Lukko-HIFK, KalPa-Pelicans.
to klo 18.15
Toimittaja Jussi Paasi, asiantuntija Juha Juujärvi. Naisten neljäs loppuottelu Kiekko-Espoo-HIFK (tarvittaessa). SM-liigan puolivälieräottelu KooKoo-Tappara.
Yliopistoista tulee yhä naisvaltaisempia, ja tytöt ovat enemmistöinä lukioissakin. Paitsi oppilaina myös opettajina on enemmän naisia, aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Naiset ovat enemmistö HR- ja viestintäaloillakin. Mihin naisten valta-asema näillä aloilla johtaa? Ja miten epätasaisesti jakautunut koulutustaso vaikuttaa vaikkapa parinmuodostukseen, ja deittimarkkinoihin?
Keskustelemassa ovat yliopistolehtori ja lapsuus ja -nuorisotutkija Harry Lunabba Helsingin Yliopistosta, Nuorisotutkimusseura ry:n tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari ja sosiologian ja väestötieteen professori Marika Jalovaara.
Englannissa on siivottu Ian Flemingin James Bond-kirjoista ja Roald Dahlin teoksista rasistisia ja muita sopimattomina pidettyjä ilmaisuja. Onko tallainen kirjallisuuden siistiminen oikea ratkaisu? Vieraana on Kai Ekholm, joka on sensuurin historian asiantuntija ja Kansalliskirjaston entinen ylikirjastonhoitaja.
Tiedeykkönen: Tutkijat uskovat: enää noin 20 vuotta fuusiovoimalaan
ma klo 23.46
Loppuvuodesta 2022 tapahtui historiallinen läpimurto, kun kalifornialaistutkijat saivat voimakkaiden lasersäteiden avulla ensi kerran aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen tuottaminen kulutti. Nyt tämän lähes päästöttömän ja rajattoman energiamuodon uskotaan olevan todellisuutta jo parinkymmenen vuoden kuluttua. Mitä Kaliforniassa oikein käytännössä tehtiin, ja toteutuuko fuusion energiamurros todella?
Haastateltavina ovat Lawrence Livermore National Laboratoryn läpimurtotutkimusta johtanut fyysikko Alex Zylstra, sekä Suomen fuusiotutkimusohjelman johtaja ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala. Lukijana Harri Alanne. Toimittajana Pasi Toiviainen.
Levantin kulttuurin mosaiikkia: Damaskoksesta etelään
ti klo 00.55
Suomen Lähi-idän instituutin matkalla suunnataan seuraavaksi Damaskoksesta etelään.
Toimittajana on Jorma Kallenautio, asiantuntijoina arkkitehti Aaro Söderlund, dosentti Päivi Setälä, professori Heikki Palva ja dosentti Aarne Toivanen.
Aristoteleen kantapää Margerita, Marinara ja Mastunicola – mistä pizzojen nimet tulevat?
ti klo 01.47
Aristoteleen kantapäässä tutkitaan pizzalistaa ja selvitetään pizzojen nimien taustoja. Haastateltavana on Italian kulttuurin asiantuntija, toimittaja Sini Sovijärvi. Ohjelmassa mitataan myös miten asioita tehdään silmänkäänteessä ja varaudutaan kyberhäirintään laajalla pensselillä. Toimittajina Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
Jaa, ei, tyhjiä, poissa: Pääseekö tonnin setelillä eduskuntaan?
ti klo 02.13
Lisäksi työnantaja- ja työntekijäleirien vaalirahanokittelu kiihtyy. Miten raha vaikuttaa siihen, kuka nousee valtaan? Vieraina Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp
Olipa kerran bitch on särmikäs komediasarja, jossa satuprinsessat pääsevät puhumaan suunsa puhtaaksi. Ohjaaja Vilja Autiokyrö kertoo Alman haastateltavana, miten lapsuutemme sadut ovat vaikuttaneet omaksumiimme sukupuolirooleihin. Audiosarjan bitchit murtavat naisiin liittyvää narratiivia, ja sitä oli myös valtamedian vaikea sulatella.
Kirjeenvaihtaja Janilla herää ajatuksia liittyen Pamela Anderssoniin, Erika Vikmaniin ja Kikkaan. Onko julkisuuden vahvat naishahmot moderneja satuprinsessoja?
Äänen himo on kiehtova kuuntelupiiri, jonka seurassa sukellat Ylen audiodraamoihin, podcasteihin, esseisiin ja äänitaiteeseen. Uusi jakso joka tiistai. Ei juonipaljastuksia. Podissa käsiteltävät ohjelmat löydät Yle Areenasta.
En sano mitään mutta outoa on: ESMMOO: Alikulun rusakot farkkuliiveissään
ti klo 04.34
Kadonneet tv-kanavat mietityttävät. Paraisilla liikkuu musta, paksu punkero. Jos katsot pornoa, sulje verhot. Kerhotossuihin tarvitaan suurempia kokoja. Sudokut lehtien ulkoreunoihin, leikkaaja kiittää. (4.6.2020)
Kissat eivät anna tarpeeksi huomiota, jota Venlan sielu janoaa. Ilona kokee koiransa lenkittävän häntä, mutta Eve löytää lemmikeistä myös arveluttavia puolia.
Pieleen mennyt historia: Moderni rakkaus on kirous
ti klo 05.18
Parisuhteen ja avioliiton tavoite oli suvun ja maatilan jatkuminen. Vasta 1800-luvulla romanttinen rakkaus alkoi ohjata elämän tärkeitä valintoja. Rakkauden tunteet muuttuivat elämän korkeimmaksi päämääriksi. Avioliitot perustuivat romanttiselle rakkaudelle.
Romanttisen rakkauden ihanteesta seurasi uudenlaisia ongelmia. Odotukset rakkaudelle kohosivat kohtuuttomiksi. Alkoi sinkkuuden aikakausi, joka on saanut mahdottomat mittasuhteet. Meistä on tullut toivottomia rakkauden kuluttajia. Moderni rakkaus on neuroottista ja monimutkaista. Loputon valinnan mahdollisuus on tehnyt meistä sitoutumiskammoisia.
Alkoiko rakkauden historia mennä pieleen, kun siitä tehtiin elämän ylin päämäärä?
Onko rakastumisesta tullut mahdotonta nykyaikana? Aiheuttaako rakkauden tavoittelu enemmän surua ja kipua kuin ennen? Näitä asioita pohtivat historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.