Kielen päällä: Hyvin sanottu -hanke - Laura Arikka
ma klo 06.00
Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka kertoo Hyvin sanottu -hankkeesta. Sen tarkoituksena on kohottaa suomalaisen keskustelukulttuurin tasoa ja innostaa ihmisiä mukaan toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Toimittajana on Jari Aula.
Politiikkaradio: Ohjaako hallitus vuokralaiset sijoittajien asuntoihin, kuka pääsee kiinni omistusasuntoon?
la klo 06.00
Julkista asuntotuotantoa vähennetään, tukia leikataan ja hallitus kertoo rakentavansa yhteiskuntaa, jossa on mahdollisuus hankkia omistusasunto. Miten suuri muutos on kyseessä?
Aiheesta keskustelevat eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.), keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Toimittajana on Antti Pilke.
Keskustelemassa politiikan toimittajat Eeva Lehtimäki MTV:ltä, Elli Harju Iltalehdestä ja Magnus Swanljung Yle Svenskalta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
su klo 06.35
Hallitus on kiristämässä työperäisen maahanmuuton ehtoja ja rajaamassa lakko-oikeutta. Keskustelemassa Maria Mäkynen ammattiliitto Prosta, Minna Helle Teknologiateollisuudesta ja Timo Nevaranta Teollisuusliitosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Sari Valto: Ratkeaako mielenterveyssektorin kriisi aina vain resursseja lisäämällä?
la klo 07.11
Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Elävä historia: Vanhat omenalajikkeet kertovat yllättävää tarinaa intohimoisesta naistieteilijästä
la klo 08.06
Vanha hedelmäpuu voi kätkeä tarinoita Suomen historiasta, ihmisistä ja tapahtumista. Suomalainen Alexandra Smirnoff oli Suomen ensimmäinen hedelmäpuihin erikoistunut kasvitieteilijä, eli pomologi ja Euroopan ensimmäinen naispomologi. 1800-luvulla elänyt Smirnoff suhtautui työhönsä suurella intohimolla ja kokosi valtavan määrän tietoa suomalaisista hedelmäpuista ennen kaikkea omenapuista. Millainen nainen oli uuttera Alexandra Smirnoff? Entä mitä omenalajikkeet voivat kertoa Suomen historiasta? Haastateltavina ovat Alexandra Smirnoffia tutkiva väitöskirjatutkija Nina Edgren-Henrichson sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijat Maarit Heinonen ja Meeri Saario. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. Äänisuunnittelijana on Joonatan Kotila.
Hafiz al-Assad oli häikäilemätön juonittelija, vailla vertaa, jopa Lähi-idän mittakaavassa - sen myöntävät hänen vihollisensakin. Al-Assad oli julma ja häijy mies, joka nousi valtaan Syyriassa verettömällä vallankaappauksella vuonna 1970 ja valittiin presidentiksi seuraavana vuonna yli 99 prosentin kannatuksella. Kannatusta riitti kuolemaan asti eli vuoteen 2000. Hafiz al-Assad loi valtakautensa aikana pelon ilmapiirin: ihmisiä joita al-Assadin arveltiin katsovan karsaasti ei uskallettu edes tervehtiä.
Vuonna 1982 Hafiz al-Assad nujersi venäläisopein äärimuslimien lietsoman kansannousun Haman kaupungissa pommittamalla kaupungin lähes maan tasalle. Henkensä menetti arviolta 20 000 ihmistä. Moraaliset kriteerit eivät merkitse maailmanpolitiikassa paljoakaan. Se on näyttänyt myös hänen seuraajansa ja poikansa Bashar al-Assad, joka on isänsä perinnön vanki.
Asiantuntijana filosofi ja kirjailija Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.
Miia Krause: Onko vaikeista asioista helppo laulaa duurissa, Samae Koskinen?
ma klo 08.18
"Olen peittänyt lukiovuosien kauhujen aikana itselleni aiheuttamat arvet tatuoinneilla. En silti häpeä niitä ja tulen aina tietämään missä arvet sijaitsevat koska ovathan ne osa minua. Monissa kappaleissani se tuska on kirjoitettu rivien väliin. Ja mitä kuppaisempi fiilis niin sen iloisempi ralli" kertoo Samae Koskinen.
Tuntemamme Kalevala ei syntynyt autenttisesta materiaalista Lönnrotin keräämästä materiaalista. Lönnrot editoi voimakkaasti tekstiä, teki siitä siveellisesti kelpoisampaa ja rakensi kokonaisia tarinoita ajalliseen ja juonelliseen muotoon.
Kalevala syntyi historiallisessa tilanteessa, jossa suurella kansalla tuli olla kansalliseepos, kansanhenki. Niin kansalla voisi olla myös suuri tulevaisuus.
Mutta ei Lönnrot mikään härski väärentäjä ollut. Oli suurtyö olla sekä perinteenkerääjä että lahjakas editori ja sanojen keksijä.
Juha Hurme korostaa, kuinka perinteen kerääminen oli tärkeää mutta samalla surullista, koska suullinen perinne ei koskaan suostu asettumaan kirjan koviin kansiin.
Tiedeykkönen: Aivot pyrkivät ennustamaan tulevaisuutta, mutta sosiaalinen ennustaminen on niille vaikeaa
la klo 08.56
Millaisia havaintoja teemme toisista ihmisistä, ja miten ilo, suru ja muut tunteet vaikuttavat havaintoihimme. Kaiken tarkoituksena on toimia mielekkäästi toisten kanssa, ja siksi aivot ennustavat kaiken aikaa, mitä kohta tulee tapahtumaan.
Haastateltavana väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun yliopiston PET-keskuksesta ja tunteiden aivotutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Luomiskertomus: Pertti Lassila kertoo kirjastaan Jälkisato
su klo 09.26
Pertti Lassilan uudessa Jälkisato-romaanissa Viljo-poika kasvaa aikuiseksi ja löytää elämäänsä iloa ja merkitystä kirjoista. Vaikka Viljo lukee paljon ja on sivistynyt mies, ei itse elämä suju yhtä helposti kuin kirjojen lukeminen. Erityistä päänvaivaa aiheuttavat naiset, joihin Viljo tutustuu ja ihastuu.
Luomiskertomuksen vieraana on kirjailija Pertti Lassila. Ohjelman on toimittanut Jukka Kuosmanen.
Ars Fennica 2023 -ehdokkaat on valittu ja Kiasmassa on esillä heidän taidettaan. Yksi tämän vuoden ehdokkaista on Henni Alftan joka kuvailee omaa maalaustyyliään vihjailevaksi ja viittaavaksi. Hänen teoksissaan on lähikuvia housujen raidoista ja uivista naisista. Tuomas A. Laitinen taas tutkii installaatioissaan symbioottisia suhteita. Hän on saanut vaikutteita tieteiskirjallisuudesta ja tieteenfilosofian suuntauksista. Teos Maailma karhun korvassa koostuu kuvista, joissa on monta korvaa ja erilaisia eläimiä ja myyttisiä olentoja. Millä tavalla hän ottaa kantaa ilmastonmuutokseen? Tukholmassa syntynyt Lap-See Lam on tutkinut taiteessaan kiinalaisten ravintoloiden sisustusten estetiikkaa. Tales of the Altersea -teoksen tarina kertoo kaksossiskoista jotka uivat mielikuvituksellisessa Altersea-meressä, joka sijaitsee kiinalaisessa ravintolassa. Liettualainen taiteilija ja elokuvantekijä Emilija Škarnulytėa tutkii ihmiskunnan muuntautumista modernista humanismista post-humaaniin tilaan. Videoteoksessa esiintyy taiteilijan liettualainen isoäiti Aldona, joka sokeutui keväällä 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden myrkyistä. Katossa roikkuu kuivattuja yrttejä. Millä tavalla kriisien keskellä voi säilyttää toivon? Norjalainen taiteilija Camille Norment tutkii kulttuurista psykoakustiikkaa. Millä tavalla sosiokulttuuriset ilmiöt vaikuttavat kehoon ja mieleen äänten kautta. Hänen taideteoksensa ovat somaattisia ja kognitiivisia. Miltä ne tuntuvat katsojalta?
Palkintolautakuntaan kuuluvat Leena Niemistö, puheenjohtaja, Leevi Haapala, museonjohtaja, Kiasma, Kai Kartio, museonjohtaja, Amos Rex ja Eija-Liisa Ahtila, taiteilija.
Taidepalkinto, joka on suuruudeltaan 50 000 euroa, myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Palkinnonsaajan valitsee kansainvälinen taideasiantuntija.
Ehdokkaiden taidetta on esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 8.9.2023–28.1.2024. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä.
Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Leevi Haapala Kiasmasta, palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö ja taiteilija Henni Alftan.
Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin.
Kuusi kuvaa sarjakuvapiirtäjä Ville Rannan elämästä
su klo 09.48
Pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta nousi julkisuuteen sarjakuvastaan, jonka pelättiin houkuttelevan islamistiterroristit Ouluun. Hän on haaveillut sarjakuvataiteilijan urasta teini-iästä asti. Ville Rannan kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Juho Kankaanpää.
Tamperelaisnäyttelijä Karoliina Blackburn on Ylen uuden Hormonit-draamasarjan päätähti. Hän metsästää määrätietoisesti suosikkihormoniaan dopamiinia, jota löytyy niin uimahyppytornista kuin tankotanssitangolta. Toimittaja on Anna Sirén.
Fanikortti: TEEMU PUKKI – poika joka ei halunnut olla mikään kova jätkä
su klo 10.41
Teemu Pukki on kokenut monia takaiskuja ennen kuin on noussut yhdeksi Suomen parhaimmista jalkapalloilijoista sekä Englannissakin arvostetuksi maalitykiksi. Teemu on todistanut, että jalkapalloilijana ei tarvitse esittää kovaa jätkää, vaan myös kiltti pelaaja pärjää kentällä.
Fanikortti: ADA HEGERBERG – tyttö jolle taivaskaan ei ollut rajana
la klo 11.07
Pienikokoinen, vaalea lettipää voi näyttää kaikkea muuta kuin vaaralliselta, mutta vastustajan maalilla Ada Hegerbergiä varotaan aina. Norjalainen on voittanut ranskalaisjoukkue Lyonin riveissä kaiken mitä voi, ja hän on ensimmäinen nainen joka sai maailman parhaan jalkapalloilijan Kultainen pallo -palkinnon.
Äiti opetti tyttärensä käyttämään ääntään, ja niin hän on totisesti tehnyt. Ada lähti Norjan maajoukkueesta, koska ei pitänyt siitä, miten seurassa kohdeltiin naisia. Nyt hän on taas mukana joukkueessa ja valmis viemään Norjan huipulle.
Uutispodcast: Miksi suden tai sinisimpukan sukupuutto voi romahduttaa ekosysteemin?
su klo 11.20
Sinisimpukka, haapa ja leijona ovat avainlajeja, joiden katoaminen saisi koko ekosysteemin sekaisin. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontokatoon ja avainlajien kohtaloon? Entä miten tehokkaasti nykyhallitus torjuu luontokatoa? Uutispodcastin Heikki Valkaman vieraana tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen.
Jäätelökioskivaunu kuljettaa lapset parinsa puolia pitävän poliisin puheille. Heillä onkin parillisia asioita selvitettävänä ennen kuin voivat jatkaa matkaa.
11 ystävää: Huuhkajien timantti vastaan Kazakstanin donitsi
ma klo 11.41
Matti Härkönen ennakoi Antti Pohjan ja Miika Nuutisen kanssa Huuhkajien tämän viikon EM-karsintaotteluita. Edessä on rankka reissumatsi Kazakstanissa ja heti perään kotona vastassa kivikova Tanska.
Veikkauliigan runkosarja on pelattu. Mitä jäi päällimmäisenä mieleen, mikä yllätti eniten?
Pärjäisikö Messi halpisnappiksilla, eli onko varusteilla väliä?
Huuhkajissa ei ketään heitetä tappion hetkellä bussin alle, mutta kannattaisiko futsalissa ajaa bussi kentälle kun vastus on maailman kovin? Entä pitäisikö Suomessa siirtyä eurooppalaiseen futiskalenteriin ja pelata Veikkausliigaa myös talvella?
Jussi Vainikka sekä asiantuntijat Paulus Arajuuri ja Panu Autio ruotivat mm. Huuhkajien Tanska-tappiota ja futsalmaajoukkueen MM-karsintoja.
Ohjelmassa pohditaan Suomen luonnon ilmiöitä, tavataan erilaisia aiheesta innostuneita ihmisiä: taiteilijoita, tutkijoita, harrastajia, ja perehdytään ympäristökysymyksiin luonnon lähtökohdista.
Hän otti paikkansa historiankirjoissa sotilasvallankaappauksella vuonna 1968. Traoren johtama ”Vapautuksen sotilaskomitea” heitti edellisen presidentin marxilaiset visiot romukoppaan ja nousi siten lännen suosioon. Länttä ei tuntunut haittaavan, että Traore heitti myös poliittisia vastustajia Saharassa sijainneeseen vankilaan, jossa luonnonolosuhteet hoitivat tappamisen.
Traoren järjesti näennäiset presidentinvaalit vuonna 1979, jotka hän voitti 99 prosentin äänimäärällä. Traoren presidenttikautta leimasivat kovat otteet. Amnesty Internationalin raportti kertoo, että poliittisista syistä Traoren Malissa pahoinpideltiin, pidätettiin ja kidutettiin. Esimerkiksi maaliskuussa 1980 noin kolmesataa koululaista ja opiskelijaa pidätettiin pääkaupungissa Bamakossa ja heidät vietiin sotilasleireihin. Pidätetyt riisuttiin, heitä lyötiin patukoin, kepein ja ruoskin. Jotkut sidottiin käsistään ja jaloistaan, ja heidät jätettiin aurinkoon pitkiksi ajoiksi. Näitä keinoja käyttivät Malin kolme suurinta turvallisuusjoukkojen yksikköä: poliisi, santarmijoukot ja armeija.
Ulospäin näytti, että presidentti Moussa Traoren Malin maassa asiat olivat hyvin, joten hänet valittiin vuonna 1988 Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n puheenjohtajaksi. Pesti on ollut hieno tunnustus monelle paljon aikaansaaneelle afikkalaiselle diktaattorille, kertoo kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
Kari Kanala eurofutiksen jäljillä: "Bisnes pilasi brittifutiksen!"
ma klo 13.02
Englannin Valioliiga on eittämättä maailman kovatasoisin jalkapallosarja, mutta raha on tullut niin vahvasti mukaan, että aitoa brittiläistä jalkapallotunnelmaa voi kokea enää lähinnä alasarjoissa. Valioliigaotteluiden lippujen hinnat ovat karanneet perinteisten kannattajien käsistä. Mutta onko raha ja markkinatalous toisaalta tuonut jotain hyvääkin englantilaiseen jalkapalloon ja Valioliigaan? Ainakin pelin taso on huikea, kun seuroissa pelaa käytännössä maailman parhaat pelaajat. Harjoitusolosuhteet ja muutkin puitteet ovat loistavat. Tästä huolimatta maajoukkue epäonnistuu viimeistään ratkaisupelien rankkareissa. Miksi?
Kirjeitä Veskulle: Lyhyt, mutta syvä yhteys - Marja Packalén
ma klo 14.00
Marja Packalén on rakastettu näyttelijä, jonka Vesku on maininnut yhdeksi suosikeistaan. Marjan ja Veskun yhteistyö ajoittuu 1970-luvulle, Turun ”kotkien kaudelle”, ja se sisältää tarinan onnekkaasti päättyneestä draamasta.
Tiedeykkönen: Liika lämpö sulattaa Himalajan ja Alppien jäätiköt sekä kuivattaa joet, ja miljoonilta loppuu vesi
ma klo 14.06
Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Maailman vesivarat ja niiden reilu jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken ovat Olli Variksen ja Marko Keskisen alaa. Molemmat Aalto yliopiston professorit ovat mukana mm. Himalajan jäätiköltä alkavien Aasian suurten jokien vesien käyttösuunnitelmien teossa. Toimittajana on Leena Mattila. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2022.
Miten suomalaisille tutut laulujen sanoitukset ovat syntyneet? Sanoittajat tunnettujen hittikappaleiden takaa avaavat sanoitusprosessia. Toimittajana on Jyrki Hakanen.
Kasvitieteilijä, kirjailija Sinikka Piippo seurasi kerran puutarhassa kuulemaansa kutsua – se ei ollutkaan ihminen, vaan hulluruoho, jolla olisi ollut asiaa.
Kasvien maagisessa maailmassa pajuja käytetään suremiseen ja voikukkaa selvänäkemiseen. Kun kasveilla on asiaa, mitä ne Piipolle kertovat? Missä vaiheessa yrttiteen litkiminen muuttuu kasvimagiaksi?
Melkein kaikki perheestä: Pinna paloi lapsiin taas – mutta entä jos se onkin ihan ok?
ma klo 16.59
”Ihan pahimmillaan uhriudun”
Miksi odotukset taas törmäsivät todellisuuden kanssa, ja pinna palaa lapsiin ja elämään!? Julia Thurénin juontaman podcastin jaksossa pohditaan mitä tehdä, kun vanhemman tekee jälleen mieli korottaa ääntään…vai pitääkö tehdä mitään? Aiheesta keskustelemassa neljän lapsen vanhempi, kirjailija Juha Itkonen, ja kolmen lapsen vanhempi, bloggaaja Saranda Dedolli. Tervetuloa mukaan!
Tule jakamaan ajatuksiasi aiheesta Yle Areena -sovelluksen kommenttiboksiin. Siellä kysymme, mitä sinä teet rauhoittuaksesi, jos sun hermot menee lapsiin? Jaa parhaat keinosi, ne voivat hyödyksi kanssavanhemmille!
Uusi jakso aina keskiviikkoisin.
Seuraa meitä Instagramissa:
Julia Thurén: @juliaihminen
Melkein kaikki elämästä: @ylemelkeinkaikkielamasta
Tuotanto:
Toimittaja: Julia Thurén
Työryhmä: Jenni Harmanen, Anna Karhunen, Tommi Parkkinen, Mira Pelo, Emilia Tykki
Mitä yhteistä on kuolemanrajakokemuksilla, uskonnollisilla mystisillä kokemuksilla ja psykedeelisillä kokemuksilla? Entä miten syntymä, kuolema ja ufosieppauskokemukset nivoutuvat erään teorian mukaan yhteen? Tervetuloa äärimmäisten tajunnantilojen äärelle! Jottei menisi liian kevyeksi, jaksossa käsitellään myös tietoisuuden syvintä olemusta.
Jaksossa ovat haastateltavina uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho, sekä filosofi ja psykologi Jussi Jylkkä.
Onnellisten maa?: Miksi lapset eivät ole yhtä onnellisia kuin aikuiset?
ma klo 17.57
Suomi on ollut maailman onnellisin maa jo vuosia peräkkäin, mutta onko tämä koko totuus? Jos alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret olisivat mukana tutkimuksessa, Suomi ei olisi ykkönen. Lasten ja nuorten onnellisuuskyselyissä Suomi tipahtaa selvästi ulos jopa kärkikymmeniköstä. Paremmin pärjäävät muun muassa Albania ja Kazakstan.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen arvelee, että taustalla on pärjäämisen eetos, jota suomalainen kulttuuri korostaa. Myös lukiolaiset Loviisa Rima ja Oliver Keturi toivovat elämäänsä lisää armollisuutta.
Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys -kirjasta ja Philip Kaufmanin samannimisestä elokuvasta keskustelevat Nuori Voima -lehden päätoimittaja Vesa Rantama ja elokuvantekijä ja kriitikko Otto Kylmälä. Toimittajana Jarmo Laitaneva. Ensiesitys 2.4.2020.
Mitä yhteistä on kuolemanrajakokemuksilla, uskonnollisilla mystisillä kokemuksilla ja psykedeelisillä kokemuksilla? Entä miten syntymä, kuolema ja ufosieppauskokemukset nivoutuvat erään teorian mukaan yhteen? Tervetuloa äärimmäisten tajunnantilojen äärelle! Jottei menisi liian kevyeksi, jaksossa käsitellään myös tietoisuuden syvintä olemusta.
Jaksossa ovat haastateltavina uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho, sekä filosofi ja psykologi Jussi Jylkkä.
Uutispodcast: Rakennusalan ahdinko syvenee – "Tilanne pahempi kuin finanssikriisin aikaan”
la klo 19.15
Rakennusalan yrityksiä on kaatunut tänä vuonna kovaa tahtia. Kuinka paha alan ahdinko on, ja onko pahin vasta edessä? Vieraana Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja Kim Kaskiaro. Juontajana Heikki Valkama.
He valloittivat Kuun: Cape Kennedy - kuurakettien legendaarinen laukaisupaikka
su klo 19.16
Miksi ihmeessä kuulennot laukaistiin avaruuteen alligaattoreita vilisevältä luonnonsuojelualueelta Floridassa? Miltä tuntui seurata kuuraketin laukaisua aikanaan?
Kuuraketteja varten rakennettu jättimäinen halli näkyy kauas Cape Canaveralin alueella ja muutenkin Apollojen aika on edelleen selvästi nähtävissä. Samalla kun avaruuskeskusta viritetään uusia kuulentoja varten, puhaltavat siellä myös kokonaan uudet tuulet, kun SpaceX ja muut avaruusyhtiöt lähettävät sieltä rakettejaan avaruuteen sekä suunnittelevat huimaa tulevaisuutta.
Aristoteleen kantapää: Mehiläiset kommunikoivat pääasiassa ravinnosta
ma klo 19.26
Mehiläisten ja kimalaisten parissa työskentelevä pölyttäjätutkija Lotta Kaila maalaa Pasi Heikuran vieraana näkymän pistiäisten maailmasta murteineen ja mehiläistansseineen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Marja Vehkanen.
Sielun tietotoimisto: Raamatussa enkeleillä on sorkat ja monta silmää
la klo 19.37
(nykyisin Mimmi Kanerva) kokee sen läsnäolon kylminä väreinä, lämpönä ja rakkautena – ja ne kulkevat mukana koko ajan, myös tässä haastattelussa.
Enkelit ajatellaan usein siivekkäiksi miehiksi tai pulskiksi lapsiksi, mutta miten olisi raamatullinen enkeli, jolla on monta silmää, useampi siipipari ja sorkkajalat?
Valistusajan nero, fyysikko Emilie du Châtelet julkaisi aluksi tutkimuksensa nimettömänä, koska halusi, ettei hänen sukupuolensa vaikuttaisi työn vastaanottoon tai arvioihin. Luonnontieteitä harjoittava nainen oli vuosisatojen ajan kummajainen, mutta missä jamassa on tasa-arvo luonnontieteiden alalla nykypäivänä?
Vieraana jaksossa on laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Millaiset ominaisuudet auttavat ihmistä pääsemään tieteen huipulle?
Tarinoiden kertojaääni on Emma Paju-Torvalds. Podcastin on Ylelle tuottanut Jaksomedia.
John Ajvide Lindqvistin ja Tomas Alfredsonin Ystävät hämärän jälkeen -teoksista sekä Matt Reevesin uusintasovituksesta keskustelevat informaatikko Niina Holm keskustakirjasto Oodista ja toimittaja ja kirjaentusiasti Lyyra Virtanen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.
Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu: Riina Tanskanen - Astetta tympeämpi tyttö
su klo 20.24
Aihelistalla on tympeys, turhautuminen ja kansikuvatytöt. Aina pirteän ja hyväntuulisen tytön taakka on alkanut painaa Tuijaa. Hän kohtaa taiteilijana, yhteiskunnallisena ajattelijana ja Tympeät tytöt -sarjakuvataiteilijana tunnetun Riina Tanskasen. Riina kadotti teininä itsensä oikeanlaisen naiseuden esittämiseen ja laventaa nyt tyttöyden ja naiseuden kuvastoa.
Rikollisen profiili: Tirkistelijä – itsekäs ja toisten yksityisyydestä piittaamaton nautinnon tavoittelija
ma klo 20.46
Halu tirkistellä on osa ihmisluontoa, mutta osa tirkistelijöistä kärsii haitallisesta seksuaalisesta kohdehäiriöstä, parafiliasta. Salakatselijalla onkin useimmiten seksuaalinen motiivi. Pahimmat tapaukset tirkistelevät kaikki pimeät illat ja varhaisaamut vieraiden ikkunoiden takana. Nykyään myös kameroiden asentaminen wc- tai pukeutumistiloihin on yleistynyt. Poliisin tietoon tulleet salakatselutapaukset ovat selvästi lisääntyneet.
Saila hakee uusia töitä ja on tehokas ja pärjäävä ja yritteliäs ja avoin ja valoisa ja ja… Kostoksi Saila päättää saada entisen työpaikan itkemään peräänsä. Tuhkimo, Ruma Ankanpoikanen and her international colleague Mikke help her.
Neljännen jakson asiantuntijat ovat psykoanalyytikko Elina Reenkola ja psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.
Esiintyjät: Pirjo Heikkilä, Tuomas Skopa, Elli Salo, Saana Peltola, Anna Rimpelä, Eve Mantu ja Eerik Purdon.
Solmitaan langanpäät yhteen ja mietitään, että mitä tulikaan tehtyä. Syöpä palaa sotkemaan elämääni. Kaikesta huolimatta - tai kaikesta oppineena - luon katseen tulevaan.
En sano mitään mutta outoa on: ESMMOO: Makkaraleipä ja ota mukaan
ma klo 21.19
Vertasitko juuri Setan tilaisuuksia, joogakursseja ja muslimien tilaisuuksia saatananpalvontamessuun? Hämeenkyrön taksien halpuus hämmentää. Autoja on tarkkailtu Alkon lipeiltä. Mustiin pukeutuminen ärsyttää, vaikka ovatkin edullisia. Kun lasten hoitaminen ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. (11.3.2021)
Olenko perseestä?: Bailaava talonvahti ja mustasukkainen Barbie-varas
la klo 21.14
”, kysyy talonvahti-Tanja, joka paljastui ison sähkölaskun takia. Oliverin Barbie-mustaisukkaisuus saa taas persettäret pohtimaan onko käytös diktaattorimaista vai suoraan mafiaveljistä?
Mikä on saanut sinut kysymään itseltäsi “olenko perseestä?” Laita oma pohdintasi perseilyn asiantuntijoille Essille ja Marjukalle analysoitavaksi Whatsappilla numeroon 044 421 6000 tai sähköpostilla olenkoperseesta@yle.fi
Ei hätää! Viki ja Köpi Show’n uusi kausi on alkanut Yle Areenassa. Uudet jaksot tiistaista torstaihin suorana klo 13-15 tai milloin vain. Vikinää ja Köpinää tarjolla siis joka viikko yli 6 tunnin verran. Ota suunnaksi Yle Areena, ja klikkaa sarja seurantaan niin me muistutetaan sua kun uusin jakso on julkaistu.
Kapitalismi ojentaa Ellenille uushenkisyyden snorkkelin ja myy perään laavalamppuja. Indonesialaisen vanhuksen korvan lotkautus kaatoi Lehman Brothersin. Se on valaistunein, jolla on rynkyssään kirkkain suuliekki.
Kuinka usein kodin tekstiilejä kannattaa pestä? Miten voi päätyä biovaaraksi lentokoneessa? Voiko hautakiveen laittaa viimeisimmän selfien? Mitä kaikkea autonrenkaista voikaan askarrella? Miksi robotit ovat niin liikuttavia? Entä mikä minttu on aivopesuri?
YleX Aamu suorana Yle Areenassa joka arkipäivä klo 6.30-10!
Kielen päällä: Hyvin sanottu -hanke - Laura Arikka
ma klo 22.00
Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka kertoo Hyvin sanottu -hankkeesta. Sen tarkoituksena on kohottaa suomalaisen keskustelukulttuurin tasoa ja innostaa ihmisiä mukaan toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Toimittajana on Jari Aula.
Mitä kyssäreitä Gogi on jättänyt vierailta kysymättä. Kuka vieras oli Plan B. Paljastuksia lavasteista. Keitä vieraita Gogi on jännittänyt erityisesti ja miksi.
Uusi jakso aina keskiviikkoisin Yle Areenassa. Seuraa Gogin kantabaaria sekä Gogin muita sisältöjä Instagramissa ja Tiktokissa @gogi_ylekioski
Rihannan uralta löytyy biiffejä, bännejä ja mehukkaita kohuja. Pop-ikoni haastaa normit ja provosoi taidolla, olipa kyse musiikkivideoiden raakuudesta, some-kiistoista tai rohkeista kuvista. Rihanna on noussut kohujen yläpuolelle ja jatkanut kuten haluaa.
Millaisia kohuja on mahtunut Rihannan uraan vuosien varrella? Miten Rihanna on haastanut normeja ja provosoinut taiteellaan? Kuinka Rihannan kontroversiaalit teot ja valinnat ovat vaikuttaneet hänen uraansa ja maineeseensa? Ja ketä oikein voi syyttää siitä, ettei häneltä ole tullut musiikkia vuosiin?
Politiikkaradio: Ohjaako hallitus vuokralaiset sijoittajien asuntoihin, kuka pääsee kiinni omistusasuntoon?
la klo 23.40
Julkista asuntotuotantoa vähennetään, tukia leikataan ja hallitus kertoo rakentavansa yhteiskuntaa, jossa on mahdollisuus hankkia omistusasunto. Miten suuri muutos on kyseessä?
Aiheesta keskustelevat eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.), keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Toimittajana on Antti Pilke.
Miia Krause: Onko vaikeista asioista helppo laulaa duurissa, Samae Koskinen?
ti klo 00.18
"Olen peittänyt lukiovuosien kauhujen aikana itselleni aiheuttamat arvet tatuoinneilla. En silti häpeä niitä ja tulen aina tietämään missä arvet sijaitsevat koska ovathan ne osa minua. Monissa kappaleissani se tuska on kirjoitettu rivien väliin. Ja mitä kuppaisempi fiilis niin sen iloisempi ralli" kertoo Samae Koskinen.
Keskustelemassa politiikan toimittajat Eeva Lehtimäki MTV:ltä, Elli Harju Iltalehdestä ja Magnus Swanljung Yle Svenskalta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
ma klo 00.15
Hallitus on kiristämässä työperäisen maahanmuuton ehtoja ja rajaamassa lakko-oikeutta. Keskustelemassa Maria Mäkynen ammattiliitto Prosta, Minna Helle Teknologiateollisuudesta ja Timo Nevaranta Teollisuusliitosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Sari Valto: Ratkeaako mielenterveyssektorin kriisi aina vain resursseja lisäämällä?
su klo 00.51
Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Elävä historia: Vanhat omenalajikkeet kertovat yllättävää tarinaa intohimoisesta naistieteilijästä
su klo 01.46
Vanha hedelmäpuu voi kätkeä tarinoita Suomen historiasta, ihmisistä ja tapahtumista. Suomalainen Alexandra Smirnoff oli Suomen ensimmäinen hedelmäpuihin erikoistunut kasvitieteilijä, eli pomologi ja Euroopan ensimmäinen naispomologi. 1800-luvulla elänyt Smirnoff suhtautui työhönsä suurella intohimolla ja kokosi valtavan määrän tietoa suomalaisista hedelmäpuista ennen kaikkea omenapuista. Millainen nainen oli uuttera Alexandra Smirnoff? Entä mitä omenalajikkeet voivat kertoa Suomen historiasta? Haastateltavina ovat Alexandra Smirnoffia tutkiva väitöskirjatutkija Nina Edgren-Henrichson sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijat Maarit Heinonen ja Meeri Saario. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. Äänisuunnittelijana on Joonatan Kotila.
Hafiz al-Assad oli häikäilemätön juonittelija, vailla vertaa, jopa Lähi-idän mittakaavassa - sen myöntävät hänen vihollisensakin. Al-Assad oli julma ja häijy mies, joka nousi valtaan Syyriassa verettömällä vallankaappauksella vuonna 1970 ja valittiin presidentiksi seuraavana vuonna yli 99 prosentin kannatuksella. Kannatusta riitti kuolemaan asti eli vuoteen 2000. Hafiz al-Assad loi valtakautensa aikana pelon ilmapiirin: ihmisiä joita al-Assadin arveltiin katsovan karsaasti ei uskallettu edes tervehtiä.
Vuonna 1982 Hafiz al-Assad nujersi venäläisopein äärimuslimien lietsoman kansannousun Haman kaupungissa pommittamalla kaupungin lähes maan tasalle. Henkensä menetti arviolta 20 000 ihmistä. Moraaliset kriteerit eivät merkitse maailmanpolitiikassa paljoakaan. Se on näyttänyt myös hänen seuraajansa ja poikansa Bashar al-Assad, joka on isänsä perinnön vanki.
Asiantuntijana filosofi ja kirjailija Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.
Tuntemamme Kalevala ei syntynyt autenttisesta materiaalista Lönnrotin keräämästä materiaalista. Lönnrot editoi voimakkaasti tekstiä, teki siitä siveellisesti kelpoisampaa ja rakensi kokonaisia tarinoita ajalliseen ja juonelliseen muotoon.
Kalevala syntyi historiallisessa tilanteessa, jossa suurella kansalla tuli olla kansalliseepos, kansanhenki. Niin kansalla voisi olla myös suuri tulevaisuus.
Mutta ei Lönnrot mikään härski väärentäjä ollut. Oli suurtyö olla sekä perinteenkerääjä että lahjakas editori ja sanojen keksijä.
Juha Hurme korostaa, kuinka perinteen kerääminen oli tärkeää mutta samalla surullista, koska suullinen perinne ei koskaan suostu asettumaan kirjan koviin kansiin.
Tiedeykkönen: Aivot pyrkivät ennustamaan tulevaisuutta, mutta sosiaalinen ennustaminen on niille vaikeaa
su klo 02.36
Millaisia havaintoja teemme toisista ihmisistä, ja miten ilo, suru ja muut tunteet vaikuttavat havaintoihimme. Kaiken tarkoituksena on toimia mielekkäästi toisten kanssa, ja siksi aivot ennustavat kaiken aikaa, mitä kohta tulee tapahtumaan.
Haastateltavana väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun yliopiston PET-keskuksesta ja tunteiden aivotutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
Luomiskertomus: Pertti Lassila kertoo kirjastaan Jälkisato
ma klo 03.06
Pertti Lassilan uudessa Jälkisato-romaanissa Viljo-poika kasvaa aikuiseksi ja löytää elämäänsä iloa ja merkitystä kirjoista. Vaikka Viljo lukee paljon ja on sivistynyt mies, ei itse elämä suju yhtä helposti kuin kirjojen lukeminen. Erityistä päänvaivaa aiheuttavat naiset, joihin Viljo tutustuu ja ihastuu.
Luomiskertomuksen vieraana on kirjailija Pertti Lassila. Ohjelman on toimittanut Jukka Kuosmanen.
Ars Fennica 2023 -ehdokkaat on valittu ja Kiasmassa on esillä heidän taidettaan. Yksi tämän vuoden ehdokkaista on Henni Alftan joka kuvailee omaa maalaustyyliään vihjailevaksi ja viittaavaksi. Hänen teoksissaan on lähikuvia housujen raidoista ja uivista naisista. Tuomas A. Laitinen taas tutkii installaatioissaan symbioottisia suhteita. Hän on saanut vaikutteita tieteiskirjallisuudesta ja tieteenfilosofian suuntauksista. Teos Maailma karhun korvassa koostuu kuvista, joissa on monta korvaa ja erilaisia eläimiä ja myyttisiä olentoja. Millä tavalla hän ottaa kantaa ilmastonmuutokseen? Tukholmassa syntynyt Lap-See Lam on tutkinut taiteessaan kiinalaisten ravintoloiden sisustusten estetiikkaa. Tales of the Altersea -teoksen tarina kertoo kaksossiskoista jotka uivat mielikuvituksellisessa Altersea-meressä, joka sijaitsee kiinalaisessa ravintolassa. Liettualainen taiteilija ja elokuvantekijä Emilija Škarnulytėa tutkii ihmiskunnan muuntautumista modernista humanismista post-humaaniin tilaan. Videoteoksessa esiintyy taiteilijan liettualainen isoäiti Aldona, joka sokeutui keväällä 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden myrkyistä. Katossa roikkuu kuivattuja yrttejä. Millä tavalla kriisien keskellä voi säilyttää toivon? Norjalainen taiteilija Camille Norment tutkii kulttuurista psykoakustiikkaa. Millä tavalla sosiokulttuuriset ilmiöt vaikuttavat kehoon ja mieleen äänten kautta. Hänen taideteoksensa ovat somaattisia ja kognitiivisia. Miltä ne tuntuvat katsojalta?
Palkintolautakuntaan kuuluvat Leena Niemistö, puheenjohtaja, Leevi Haapala, museonjohtaja, Kiasma, Kai Kartio, museonjohtaja, Amos Rex ja Eija-Liisa Ahtila, taiteilija.
Taidepalkinto, joka on suuruudeltaan 50 000 euroa, myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Palkinnonsaajan valitsee kansainvälinen taideasiantuntija.
Ehdokkaiden taidetta on esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 8.9.2023–28.1.2024. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä.
Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Leevi Haapala Kiasmasta, palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö ja taiteilija Henni Alftan.
Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin.
Kuusi kuvaa sarjakuvapiirtäjä Ville Rannan elämästä
ma klo 03.28
Pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta nousi julkisuuteen sarjakuvastaan, jonka pelättiin houkuttelevan islamistiterroristit Ouluun. Hän on haaveillut sarjakuvataiteilijan urasta teini-iästä asti. Ville Rannan kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Juho Kankaanpää.
11 ystävää: Huuhkajien timantti vastaan Kazakstanin donitsi
ti klo 03.41
Matti Härkönen ennakoi Antti Pohjan ja Miika Nuutisen kanssa Huuhkajien tämän viikon EM-karsintaotteluita. Edessä on rankka reissumatsi Kazakstanissa ja heti perään kotona vastassa kivikova Tanska.
Veikkauliigan runkosarja on pelattu. Mitä jäi päällimmäisenä mieleen, mikä yllätti eniten?
Pärjäisikö Messi halpisnappiksilla, eli onko varusteilla väliä?
Ulkolinja-podcast: Argentiina on talouskriisien ja epäonnistumisten mestari
la klo 03.56
Argentiinan talous ei ole vain epätäydellinen, se on täysi katastrofi, tiivistää kirjailija Martin Kohan maansa tilanteen. Ekonomistina tulen hulluksi, kun yritän saada tolkkua siitä kaikesta, mitä maassani tapahtuu, sanoo ekonomisti Marina Dal Poggetto.
Lyhyillä kiteytyksillä on perusteensa. Parhaillaan Argentiina kärsii yli sadan prosentin inflaatiosta, lähes puolet ihmisistä on köyhyysrajan alapuolella.
Pertti Pesosen toimittamassa Ulkolinja-podcastissa kadulla elävä Milagros kertoo miten kodittomana voi elää, ja tunnetut ekonomistit arvioivat maansa tilaa. Maan, joka ennen oli tunnettu vauraudestaan, mutta on sittemmin muuttunut jatkuvan epäonnistumisen, velkakriisien ja toisiaan seuraavien talousromahduksien symboliksi.
Vuonna 1973 Tahvanainen julkaisi toisen romaaninsa, jonka päähenkilöön hän oli viitannut Erikoistehtävä -kirjansa sivulauseessa. Kyseessä oli Dimitri Dimitrejeff. joka oli kirjan mukaan ollut Leninin uskottu. Koskinen selvittää asiantuntijoiden kanssa Dimoisina tunnetun miehen tarinaa Venäjän vallankumouksen pyörteissä. Mitä Lenin sanoi Suomesta kuolinvuoteellaan?
Jakson asiantuntijat ovat Eleonora Joffe, Aleksi Mainio ja Erkki Hautamäki
Esiintyjät: Jan-Christian Söderholm, Markus Bäckman, Arto Koskinen, Jari Oikuri
Hän otti paikkansa historiankirjoissa sotilasvallankaappauksella vuonna 1968. Traoren johtama ”Vapautuksen sotilaskomitea” heitti edellisen presidentin marxilaiset visiot romukoppaan ja nousi siten lännen suosioon. Länttä ei tuntunut haittaavan, että Traore heitti myös poliittisia vastustajia Saharassa sijainneeseen vankilaan, jossa luonnonolosuhteet hoitivat tappamisen.
Traoren järjesti näennäiset presidentinvaalit vuonna 1979, jotka hän voitti 99 prosentin äänimäärällä. Traoren presidenttikautta leimasivat kovat otteet. Amnesty Internationalin raportti kertoo, että poliittisista syistä Traoren Malissa pahoinpideltiin, pidätettiin ja kidutettiin. Esimerkiksi maaliskuussa 1980 noin kolmesataa koululaista ja opiskelijaa pidätettiin pääkaupungissa Bamakossa ja heidät vietiin sotilasleireihin. Pidätetyt riisuttiin, heitä lyötiin patukoin, kepein ja ruoskin. Jotkut sidottiin käsistään ja jaloistaan, ja heidät jätettiin aurinkoon pitkiksi ajoiksi. Näitä keinoja käyttivät Malin kolme suurinta turvallisuusjoukkojen yksikköä: poliisi, santarmijoukot ja armeija.
Ulospäin näytti, että presidentti Moussa Traoren Malin maassa asiat olivat hyvin, joten hänet valittiin vuonna 1988 Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n puheenjohtajaksi. Pesti on ollut hieno tunnustus monelle paljon aikaansaaneelle afikkalaiselle diktaattorille, kertoo kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
Tamperelaisnäyttelijä Karoliina Blackburn on Ylen uuden Hormonit-draamasarjan päätähti. Hän metsästää määrätietoisesti suosikkihormoniaan dopamiinia, jota löytyy niin uimahyppytornista kuin tankotanssitangolta. Toimittaja on Anna Sirén.
Fanikortti: TEEMU PUKKI – poika joka ei halunnut olla mikään kova jätkä
ma klo 04.21
Teemu Pukki on kokenut monia takaiskuja ennen kuin on noussut yhdeksi Suomen parhaimmista jalkapalloilijoista sekä Englannissakin arvostetuksi maalitykiksi. Teemu on todistanut, että jalkapalloilijana ei tarvitse esittää kovaa jätkää, vaan myös kiltti pelaaja pärjää kentällä.
Peltsin podcast: Muusikko Kie von Hertzenin uudet biisit syntyivät saaristomerellä
la klo 04.33
Saariston karu luonto rauhoittaa Kie von Hertzenin levottoman mielen. Samalla se inspiroi ja antaa energiaa. Näissä maisemissa syntyykin ihan uudenlaista musiikkia.
Pienestä asti luonnossa liikkunut Hertzen on herännyt myös kiihtyvään luontokatoon ja se kuuluu hänen musiikissaan. Von Hertzenin veljekset ovat yhdessä pohtineet, miten yhdistää musiikki, taide ja luonto. Vastauksena syntyi kampanja, jossa kerätään varoja Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluun.
Fanikortti: ADA HEGERBERG – tyttö jolle taivaskaan ei ollut rajana
su klo 04.47
Pienikokoinen, vaalea lettipää voi näyttää kaikkea muuta kuin vaaralliselta, mutta vastustajan maalilla Ada Hegerbergiä varotaan aina. Norjalainen on voittanut ranskalaisjoukkue Lyonin riveissä kaiken mitä voi, ja hän on ensimmäinen nainen joka sai maailman parhaan jalkapalloilijan Kultainen pallo -palkinnon.
Äiti opetti tyttärensä käyttämään ääntään, ja niin hän on totisesti tehnyt. Ada lähti Norjan maajoukkueesta, koska ei pitänyt siitä, miten seurassa kohdeltiin naisia. Nyt hän on taas mukana joukkueessa ja valmis viemään Norjan huipulle.
Kari Kanala eurofutiksen jäljillä: "Bisnes pilasi brittifutiksen!"
ti klo 05.02
Englannin Valioliiga on eittämättä maailman kovatasoisin jalkapallosarja, mutta raha on tullut niin vahvasti mukaan, että aitoa brittiläistä jalkapallotunnelmaa voi kokea enää lähinnä alasarjoissa. Valioliigaotteluiden lippujen hinnat ovat karanneet perinteisten kannattajien käsistä. Mutta onko raha ja markkinatalous toisaalta tuonut jotain hyvääkin englantilaiseen jalkapalloon ja Valioliigaan? Ainakin pelin taso on huikea, kun seuroissa pelaa käytännössä maailman parhaat pelaajat. Harjoitusolosuhteet ja muutkin puitteet ovat loistavat. Tästä huolimatta maajoukkue epäonnistuu viimeistään ratkaisupelien rankkareissa. Miksi?
KC Karemo: Mitä ajattelette eliiteistä ja noutopizzasta, Matti Klinge?
la klo 04.57
Professori Matti Klinge on maamme arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän täyttää piakkoin 85 vuotta, mutta kirjallinen työskentely jatkuu edelleen päiväkirjojen, tutkimusten ja omaelämäkerran viimeisen osan parissa. KC Karemossa Klinge kertoo viimeaikaisista kiinnostuksen kohteistaan, kuten aatelin merkityksestä Suomen historiassa sekä 800-luvulla eläneestä Suomi-nimisestä heimopäälliköstä. Lisäksi Klinge kertoo, miksi suomalais-ugrilaisten kansojen liitto on hänestä huuhaata ja mitä hän pitää noutopizzasta.
Uutispodcast: Miksi suden tai sinisimpukan sukupuutto voi romahduttaa ekosysteemin?
ma klo 05.00
Sinisimpukka, haapa ja leijona ovat avainlajeja, joiden katoaminen saisi koko ekosysteemin sekaisin. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontokatoon ja avainlajien kohtaloon? Entä miten tehokkaasti nykyhallitus torjuu luontokatoa? Uutispodcastin Heikki Valkaman vieraana tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen.
Jäätelökioskivaunu kuljettaa lapset parinsa puolia pitävän poliisin puheille. Heillä onkin parillisia asioita selvitettävänä ennen kuin voivat jatkaa matkaa.
Huuhkajissa ei ketään heitetä tappion hetkellä bussin alle, mutta kannattaisiko futsalissa ajaa bussi kentälle kun vastus on maailman kovin? Entä pitäisikö Suomessa siirtyä eurooppalaiseen futiskalenteriin ja pelata Veikkausliigaa myös talvella?
Jussi Vainikka sekä asiantuntijat Paulus Arajuuri ja Panu Autio ruotivat mm. Huuhkajien Tanska-tappiota ja futsalmaajoukkueen MM-karsintoja.
Ohjelmassa pohditaan Suomen luonnon ilmiöitä, tavataan erilaisia aiheesta innostuneita ihmisiä: taiteilijoita, tutkijoita, harrastajia, ja perehdytään ympäristökysymyksiin luonnon lähtökohdista.