Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin, keskiviikkoisin Helsingin Musiikkitalosta.
Tyyppi: ,Risto Isomäen Uusi Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia.
1980-luvulla keskenään hyvinkin eri arvopohjien toimijat työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön.
Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa ja miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiksunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania.
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Se on fiktiivinen tarina todellisista historiallisista ihmisistä. Kirjailija suunnitteli lomaa Raaseporiin ja löysi Fiskarsin historiikista Elin Såger-nimisen henkilön. Hänen kirjeistään ja yritystoiminnastaan on jäänyt tutkimusmateriaalia Turun eri oikeusasteiden pöytäkirjoihin. Såger oli Suomen ensimmäinen naisteollisuusjohtaja ja tämän pohjalta syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Elin Sågerista muistuttaa vielä tänään hänen rakennuttamansa ristipuukirkon kivijalka Antskogissa.
Mikä teki Sågerin Maria-nimisestä tyttärestä poikkeuksellisen? Kevään 1656 tulipaloyönä Maria Thorwösten elämä muuttuu dramaattisesti. Tätä romaania varten Kristiina Vuori tutki FT Veli Pekka Toropaisen väitöskirjaa Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670. Kristiina Vuoren romaanien päähenkilöt ovat usein historiankirjoituksen ohittamia naisia joilla on ollut missiona muuttaa yhteiskuntaa.
Kristiina Vuori on ohjelman vieraana.
Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Vain 20% musiikin tekijöistä Suomessa on muita kuin miehiä. Lukuja ihmetellään julkisuudessa vähän väliä, mutta ilmiön syihin ei juuri ole päästy kiinni.
Teoston tuore, laaja kysely paneutui syihin. Vieraina Aija Puurtinen, Vilma Jää, Tytti Arola ja Vappu Aura.
Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Noora Hirn.
Tyyppi: ,Vihreiden puheenjohtajalla Maria Ohisalolla riittää vaali-iltana jännittämistä. Puolueella on hallituspaikka puolustettavanaan, mutta kulunut vaalikausi on ollut ristiriitainen. Hallituksen ilmastotoimet eivät ole täysin tyydyttäneet vihreiden äänestäjiä. Tapahtuuko vihreä siirtymä vaaleissa vihreille, vai vihreistä poispäin? Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Perussuomalaiset lähtee eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa naispuheenjohtajan vetämänä. Yltääkö Riikka Purra eduskuntavaaleissa edeltäjänsä Jussi Halla-ahon saavutukseen tai Timo Soinin jytkyihin? Tuovatko kovat vaatimukset maahanmuuton kiristämisestä ääniä Ukrainan sodan värittämissä vaaleissa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Antti Pilke.
Neljä vuotta perinteinen porvaripuolue on päättänyt maan asioista yhdessä vihreiden ja vasemmiston kanssa. Hyväksyykö RKP minkä tahansa hallituspohjan päästäkseen pitämään huolta ruotsinkielisten asioista? Onko yhteistyö perussuomalaisten kanssa Anna-Maja Henrikssonin johtamalle puolueelle mahdollista? RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tyyppi: ukrainaVasemmistoliitto on puolustanut voimakkaasti Marinin hallituksen menolisäyksiä, sekä ennen koronakriisiä, että koronapandemian jälkeen. Leikkauksia vasemmistoliitto vastustaa myös Ukrainan sodan epävarmuuksien keskellä. Pureeko Vasemmistoliiton viesti äänestäjiin, kun takana on neljä vuotta hallitusvastuuta? Jäikö Nato-ratkaisusta puolueen äänestäjille hampaankoloon? Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Keskusta lähtee eduskuntavaaleihin historiallisen vaikeasta tilanteesta. Puolueen kannatus ei ole ollut itsenäisessä Suomessa milloinkaan yhtä alhaalla ja yhtä kauan kuin nyt. Selviytyykö keskusta kannatusahdingostaan? Vai synkkeneekö puolueen kannatuskaamos edelleen? Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Antti Pilke.
Tyyppi: ukrainaMiksi myöntyväisyyspolitiikka Venäjää kohtaa kesti Suomessa niin pitkään? Vieraana on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki.
Miksi sosiaaaliset pelot tuntuvat lisääntyvän vaikka vuorovaikutustaitoja opetetaan jo alakoulusta lähtien ja työelämä vaatii ryhmätyötaitoja?
Vieraana on professori ja ylilääkäri Suoma Saarni.
Tyyppi: ukrainaSari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,EU haluaa olla omavaraisempi tarvitsemiensa mineraalien suhteen. Erityisesti sähköautojen ja akkujen valmistamiseen tarvitaan paljon mineraaleja. Ja kun Suomessa näitä mineraaleja esiintyy, niin nyt on paineita siihen, että Suomeen tulee aiempaa enemmän kaivostoimintaa EU-alueen tarpeisiin. Mutta kuka näistä Suomesta kaivettavista mineraalista hyötyy taloudellisesti ja kuka kärsii toiminnan haitat? Mitä kaivostoiminta merkitsee Suomen maaperälle ja vesille? Ja miten vahvat ovat kaivostoiminnan harjoittajien oikeudet harjoitta kaivostoimintaa ja minkälaiset ovat yksittäisten ihmisten mahdollisuudet estää kaivostoiminta maillaan tai suojautua kaivosten ympäristövaikutuksilta.
Haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija biokemisti Jari Natunen ja toimittajana Maija Elonheimo.
Ohjemasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.
Tyyppi: ,Ohjelma tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti ja ennakkoluulottomasti saksalaisen humoristisella otteella.
Tyyppi: ,Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,
Asiantuntijoina ovat arkkitehti Aaro Söderlund sekä professorit Heikki Palva ja Jaakko Pöyhönen.
Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 19.2.2001
Tyyppi: ,Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa?
Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Toimittajana Jari Mäkinen.
Tyyppi: ,Jordanian helmi Jerash kukoisti useiden aikakausien läpi vuosisatojen ajan.
Toimittajana on Jorma Kallenautio, asiantuntijoina ovat arkkitehti Aaro Söderlund ja dosentti Aarne Toivanen.
Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 26.3.2001.
Tyyppi: ,Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta.
Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Tyyppi: ukrainaFilosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
Tyyppi: ,Miksi myöntyväisyyspolitiikka Venäjää kohtaa kesti Suomessa niin pitkään? Vieraana on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki.
Miksi sosiaaaliset pelot tuntuvat lisääntyvän vaikka vuorovaikutustaitoja opetetaan jo alakoulusta lähtien ja työelämä vaatii ryhmätyötaitoja?
Vieraana on professori ja ylilääkäri Suoma Saarni.
Tyyppi: ukrainaEU haluaa olla omavaraisempi tarvitsemiensa mineraalien suhteen. Erityisesti sähköautojen ja akkujen valmistamiseen tarvitaan paljon mineraaleja. Ja kun Suomessa näitä mineraaleja esiintyy, niin nyt on paineita siihen, että Suomeen tulee aiempaa enemmän kaivostoimintaa EU-alueen tarpeisiin. Mutta kuka näistä Suomesta kaivettavista mineraalista hyötyy taloudellisesti ja kuka kärsii toiminnan haitat? Mitä kaivostoiminta merkitsee Suomen maaperälle ja vesille? Ja miten vahvat ovat kaivostoiminnan harjoittajien oikeudet harjoitta kaivostoimintaa ja minkälaiset ovat yksittäisten ihmisten mahdollisuudet estää kaivostoiminta maillaan tai suojautua kaivosten ympäristövaikutuksilta.
Haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija biokemisti Jari Natunen ja toimittajana Maija Elonheimo.
Ohjemasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.
Tyyppi: ,Vasemmistoliitto on puolustanut voimakkaasti Marinin hallituksen menolisäyksiä, sekä ennen koronakriisiä, että koronapandemian jälkeen. Leikkauksia vasemmistoliitto vastustaa myös Ukrainan sodan epävarmuuksien keskellä. Pureeko Vasemmistoliiton viesti äänestäjiin, kun takana on neljä vuotta hallitusvastuuta? Jäikö Nato-ratkaisusta puolueen äänestäjille hampaankoloon? Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Tyyppi: ukrainaNeljä vuotta perinteinen porvaripuolue on päättänyt maan asioista yhdessä vihreiden ja vasemmiston kanssa. Hyväksyykö RKP minkä tahansa hallituspohjan päästäkseen pitämään huolta ruotsinkielisten asioista? Onko yhteistyö perussuomalaisten kanssa Anna-Maja Henrikssonin johtamalle puolueelle mahdollista? RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tyyppi: ukrainaVihreät ovat olleet eduskunnassa vuodesta 1983. Miten luontoarvoja on aiemmin tuotu sinne tai muualle puoluepoliittiseen toimintaan? Entä miten vihreiden asema luontopuolueena on elänyt 80-luvun jälkeen?
Luonnonsuojelu on sopinut jossain määrin hyvin erilaistenkin puolueiden ohjelmiin, ja sillä on politikoitu itsenäisen Suomen kaikissa vaiheissa. Jaksossa esitellään varhaista väittelyä kansallispuistoista, sosiaalipolitiikan luontovaikutuksia ja viheroikeiston marginaalisuutta. Lisäksi kuullaan, miten presidentti Kekkonen päätyi aikoinaan jokerikortiksi suureen luonnonsuojelupeliin.
Toimittaja Olavi Seppäsen lisäksi äänessä on politiikan tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä muita vieraita.
Tyyppi: ,Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Ruben Stiller.
Tyyppi: ,Mitä tulee mieleen 1980-luvusta? Vieraana on Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, joka on kirjoittanut kirjan Me halusimme kaiken - 1980-luvun historia.
Tyyppi: ,Se on fiktiivinen tarina todellisista historiallisista ihmisistä. Kirjailija suunnitteli lomaa Raaseporiin ja löysi Fiskarsin historiikista Elin Såger-nimisen henkilön. Hänen kirjeistään ja yritystoiminnastaan on jäänyt tutkimusmateriaalia Turun eri oikeusasteiden pöytäkirjoihin. Såger oli Suomen ensimmäinen naisteollisuusjohtaja ja tämän pohjalta syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Elin Sågerista muistuttaa vielä tänään hänen rakennuttamansa ristipuukirkon kivijalka Antskogissa.
Mikä teki Sågerin Maria-nimisestä tyttärestä poikkeuksellisen? Kevään 1656 tulipaloyönä Maria Thorwösten elämä muuttuu dramaattisesti. Tätä romaania varten Kristiina Vuori tutki FT Veli Pekka Toropaisen väitöskirjaa Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670. Kristiina Vuoren romaanien päähenkilöt ovat usein historiankirjoituksen ohittamia naisia joilla on ollut missiona muuttaa yhteiskuntaa.
Kristiina Vuori on ohjelman vieraana.
Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Tyyppi: ,Urheiluhullut tarttuu urheilun kuumiin puheenaiheisiin ja nostaa keskusteluun teemoja, joista pitäisi puhua enemmän. Ohjelmassa vierailevat suomalaisen urheilun mielipidevaikuttajat ja arvostetut tekijät. Juontajana räväkkää ja intohimoista keskustelua johdattaa toimittaja Jussi Paasi.
Tyyppi: ,"Intuitio on olemassa myös ilman koulutusta ja "valmistumista". Älä koskaan mieti että teet vasta sitten kun olet valmis tai vasta sitten kun osaat. Sä osaat jo nyt kun sulla on intuitio".
Tyyppi: ,Sitä ihmettelee nukkenäyttelijä Juha Laukkanen, joka on Unicefin hyväntahdonlähettiläs. Hän näkee kurjuutta esiintyessään kriisialueilla ja köyhissä maissa. Suomessa mies on tuttu nukketeatteri Sytkyistä, joka tarjoaa lapsille tuttuja tarinoita kuten Pessi ja Illusia, mutta myös huumevalistusta ja nukkeoopperoita. Miksi Juha Laukkanen valitsi työkseen nukketeatterin? Elämän tärkeät hetket käyvät ilmi kuvista. Toimittajana Minna Korhonen.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2015.
Tyyppi: ,Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,Kieltolaki loppui vuonna 1932, mutta sen jälkeen voimaan tullut väkijuomalaki toi mukanaan monipolvisen sääntöviidakon sekä Alkon myymälöihin että ravintoloihin. Nämä nykypäivästä
katsottuna kummalliset säännökset ja käytännöt jatkuivat pitkään 80- ja jopa 90-luvulle saakka.
Ennen vanhaan Alkossa pullot pidettiin visusti ostajan ulottumattomissa. Ja tiskillä piti varautua pikkutarkkoihin ostokiintiöihin ja viinakortin tarkastamiseen. Pahimmassa tapauksessa asiakas saattoi joutua jopa takahuoneeseen puhutteluun. Eikä niitä Alkojakaan aikanaan joka paikkakunnalta löytynyt.
Aikalaismuistelijoina ovat Alkossa pitkän uran tehnyt Mikko Ojanperä sekä muistonsa puhelinvastaajaan kertoneet Seppo, Soini, Jouko, Hannu ja Pekka.
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Tyyppi: ,Riikka Papunen kertoo sadun Usva menee yökylään selkokielellä. Käsikirjoittaja: Riikka Tuohimetsä. Äänisuunnittelija: Teuvo Lehtinen.
Tyyppi: ,
Edellisessä osassa: Koulussa on tylsää, kun ei ole Emmaa kiusattavana ja sitten komea amerikanrauta ajaa koulun ohi. Autoa ajaa tyylikäs mummo ja kyydissä istuu kaunis blondi - eipäs, sehän onkin lintsaava ällötys Emma. Jennyä kuulustellaan Emmasta. Ester ja Emma porhaltavat kohti Porkkalaa. Porkkalassa puolestaan Jukkis Janatuinen koirineen valmistelee ase-esittelyä asiakkailleen.
Lukijoina: Emilia Sinisalo, Jarkko Pajunen, Juliana Valkama, Ylva Edlund.
Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen.
Ohjaus: Soila Valkama.
Tuotanto: Soila Valkama, Radioteatteri
Tyyppi: ,Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan.
Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen.
Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä.
Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta.
Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on?
Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Tyyppi: ukrainaJaakko on juuri antanut äidilleen raportin mummon loistavasta kunnosta kun tapahtuu onnettomuus ja mummo joutuu sairaalaan. Onneksi Jaakon pihapiirissä on miesluolaksi kaavailtu piharakennus, nyt siitä tulee mummon ja Avaruusuokon koti mikäli muutto paljastumatta onnistuu.
Rooleissa: Antti Lang, Ulla Raitio, Eija Varima, Tuomas Rinta-Panttila, Irina Pulkka ja Kari Väänänen.
Tyyppi: ,Veikko Huovisen Lampaansyöjät - Suomalainen reippailutarina, vuodelta 1970, on hykerryttävä kuvaelma menneestä maailmasta.
Samaan yltää kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Seppo Huunosen elokuva.
Huovisen ja Huunosen Lampaansyöjät teoksista keskustelevat Film-O-Holiciin kirjoittava Valtteri Kauraoja Turun yliopistosta ja mm. TV-maailmaan kirjoittava Henry Waltter Rehnström. Toimittajana Jarmo Laitaneva.
Tyyppi: ,Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa?
Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Toimittajana Jari Mäkinen.
Tyyppi: ,Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta.
Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Tyyppi: ukrainaSyrjäisellä Pohjois-Sentinelin saarella elää mystinen alkukantainen heimo, josta ei tiedetä käytännössä mitään. Intian valtio estää ulkopuolisten pääsyn saarelle, mutta siitä huolimatta eräs amerikkalainen lähetyssaarnaaja tunkeutui sinne vuonna 2018. Miten hänelle kävi?
Tyyppi: ,Susanna Clarken romaani Piranesi kiehtoo lukijoita ympäri maailmaa. Kirjailija luo kirjaan ihmeellisen konkreettisen maailman, jossa vuorovedet huuhtovat suuren talon pohjaa ja salit ovat täynnä marmoripatsaita. Talossa elää yksin Piranesi-niminen mies, kunnes tilanne muuttuu.
Piranesi saa lukupiiriläiset suurten kysymysten ääneen. Mitä ihminen on ilman muita? Mikä on tieteen ja uskonnon suhde totuuden etsimisessä. Ihmisen aivoja ja empatiaa tutkivaa Katri Saarikiveä kiinnostaa romaanissa tiedon muodostumiseen liittyvät prosessit. Santtu Parkkosen Piranesi vie taidehistorian luennolle ja tutkimusmatkailijoiden maailmoihin. Pietari pohtii monia tasoja, joilla romaani toimii ja Anna kysyy, mitä käy jos muistoja ei ole.
Tyyppi: ,Kriisien selättämisestä, riitelystä vai rahanjakamisesta? Entä miltä Mika Lintilän ympärillä pyörivä kohu juuri nyt näyttää? Vieraana politiikan tutkijat Markku Jokisipilä Turun yliopistosta ja Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp
Tyyppi: ,Teräksen massatuotanto oli yksi ratkaisevista keksinnöistä teollisen vallankumouksen taustalla. Toisin kuin kultaa, hopeaa ja kuparia, terästä ei esiinny luonnollisesti planeetallamme. Teräksen valmistus rautamalmista oli pitkään seppien salatiedettä, kunnes 1850-luvulla Henry Bessemer löysi menetelmän, jolla terästä voitiin tuottaa tonnikaupalla edullisesti. Bessemerin menetelmä mullisti kaiken ja antoi ihmiselle mahtavan kyvyn rakentaa ja tuhota. Rautatieverkostoja, rahtilaivoja, pilvenpiirtäjiä, aseita ja autoja oli äkillisesti mahdollisuus rakentaa ennennäkemättömällä mittakaavalla.
Teräksen valmistus on syönyt valtavasti metsää ja kivihiiltä. Edelleen yli 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä tulee teräksen ja raudan valmistamisesta.
Miten terästä opittiin valmistamaan ja miten teräs mullisti rakentamisen, liikenteen ja sodankäynnin? Näitä kysymyksiä pohtivat tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
Tyyppi: ,Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
Tyyppi: ,Mitä tapahtui varmalta vaalivoittajalta näyttäneen kokoomuksen gallup-kiihdytykselle? Entä mitä porvariyhteistyö tarkoittaa 2020-luvun Suomessa? Vieraana vapaa toimittaja Tuija Siltamäki ja apulaisprofessori Veikko Eranti Helsingin yliopistosta. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp
Tyyppi: ,Selena Gomezin ja Hailey Bieberin somedraama on saanut jälleen uusia käänteitä. Miksi tämä maailman turhin draama on jälleen pinnalla? Kenen leiriin Renaz ja Sini kuuluvat ja kuka on kohun oikea uhri?
Cancel-cornerissa puidaan, onko sillä väliä ketä somessa seuraa ja voiko sen perusteella tehdä johtopäätöksiä ihmisistä?
Miksi The 1975 -yhtyeen keulahahmo Matty Healy ja artisti Yungblud ovat riidoissa? Oliko Yungblubin tekemä call out oikeutettua? Miksi miehillä on korkeampi kynnys ottaa kantaa epäkohtiin? Onko yhteisön sisältä tuleva kritiikki paras tapa muuttaa kulttuuria?
Tyyppi: ,Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan.
Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen.
Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä.
Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta.
Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on?
Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Tyyppi: ukrainaPsykologian tohtori Angela Ahola päätti avioeronsa jälkeen heittäytyä nettideittailun maailmaan ja luki paitsi aiheeseen liittyvät tutkimukset, myös tapasi 100 eri miestä. Nyt hän opastaa ihmisiä deittailun saloihin myös Ruotsin Tv4:lla Nyheter-ohjelmassa ja on kirjoittanut aiheesta "Digideittailua" - kirjan. . Minkälainen profiili deittiappeissa siis toimii ja voisiko algoritmiä huijata saadakseen enemmän niin sanottuja matcheja. Kuinka paljon ihmiset deittiappeissa valehtelevat ja miksi joku ei suostu missään vaiheessa tapaamaan IRL eli oikeassa elämässä? Pitääkö tinderprofiili poistaa, jos deitti on onnistunut ja kuinka pitkään kannattaa chattailla ennen tapaamista? Voiko kemian tunnistaa myös virtuaalitreffeillä ja miksi sarjamaratoonien rakastajien ei kannata klikata tinderprofiilissa kohtaa netflix and chillin' ennen kuin tietää, mitä se siellä tarkoittaa?
Toimittaja on Mira Selander.
Tyyppi: ,Keskustelun pohjana Esa Juntusen uusi kirja Viisas sijoittaja – Tunne itsesi ja osakemarkkinat.
”Riskejä, tappioita, huonoja päätöksiä ja rahanmenoa? Suora osakesijoittaminen ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta. Ja puhtaasti järjen kannalta osakesijoittaminen ei olekaan paras mahdollinen tapa sijoittaa, jos haluaa maksimoida mahdollisuutensa menestyä sijoittajana. Kuten mainittu, siihen on helpompi ja edullisempi tapa: vähäkuluiset indeksirahastot. Tämä ei kuitenkaan ole kirja rahastosijoittamisesta.”
Esa Juntunen kiinnostui taloudesta finanssikriisin aikaan, alkoi sijoittaa ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Vuodesta 2015 alkaen hän on pitänyt suosittua Omavaraisuushaaste-blogia, ja kirjoittanut avoimesti omasta taloudestaan sekä kokemuksistaan osakemarkkinoilla.
Juntunen tavoittelee indeksejä kovempaa tuottoa, luottaa osakepoimintaan ja sijoittaa vain suomalaisiin sekä yhdysvaltalaisiin pörssiyhtiöihin. Päästrategiassaan hän on rajannut kohteiden määrän korkeintaan kymmeneen, jotta ehtii kunnolla seuraamaan omistamiensa yhtiöiden kehitystä. Helmikuun lopussa hänen pörssisalkustaan löytyivät Medpace, Talenom, Aallon Group, Revenio Group ja Qt Group.
"Tärkein älykkyyden muoto, jota sijoittamisessa tarvitaan, on tunneälykkyys: kyky tunnistaa ihmisten tunteiden merkitys osakemarkkinoilla ja käyttää näitä tietoja hyväksi omissa sijoituspäätöksissään."
Mikko Jylhä haastattelee.
Tyyppi: ,Risto Isomäen Uusi Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia.
1980-luvulla keskenään hyvinkin eri arvopohjien toimijat työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön.
Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa ja miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiksunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania.
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Tyyppi: ,Ketamiinilla on joissain piireissä huono maine “hevosten nukutusaineena” ja huumeena. Tällä tärkeällä anesteesilla on kuitenkin pienillä annoksilla masennusta ja itsetuhoisia aikeita lievittävä vaikutus. Toimittaja Juuso Pekkinen vierailee tutustumassa siihen, miten ketamiinihoitoja annetaan potilaille.
Jaksossa haastateltavina ovat psykiatrian ylilääkäri ja dosentti Tero Taiminen, sairaanhoitaja Pia Piippo-Lehto, sekä Sara Aaras.
Tyyppi: ,Nutturat ja poninhännät päässä vaan viuhdotaan ja parrat ajamati. On pubi-ihmisiä ja sitten on ei pubi-ihmisiä. Kajaanista on löytynyt kauppa, jossa palvelu on heikkoa. Myös Pulkkinen tekee paluun. (24.9.2020)
Tyyppi: ,Venlan haave toteutuu, kun ylianalyysin kohteena on Twilight-ilmiö. Kirja- ja elokuvasarja villitsivät kolmikkoa nuorena, mutta miltä rakastettu vampyyrimaailma näyttää nyt? Forksin pikkukaupungin siniset sävyt, Edwardin ja Bellan sadan vuoden ikäero sekä Jakobin pakkomielle Bellan vastasyntyneeseen lapseen eivät jää huomiotta. Eve esittää myös teoriansa kirjailija Stephenie Meyerin salaisista haluista. Varoitus: jakso sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi: NightPerhemalleja on moneen lähtöön, ja itkuhan se tulee todetessa, että rakkaus omaa lasta ja perhettä kohtaan on suurta ja painavaa. Kaikkea voi yrittää suorittaa oikein, mutta hei, kaikki me ollaan jotenkin rikki saatiinpa sitten itsemuussattua bataattia tahi purkkiruokaa. Uneen teidät saattelee kädestä pitäen Thelma Siberg, lorutellen Hennariikka Laaksola ja kutitellen Amelie Blauberg.
Tyyppi: NightSuklaa on liian kallista! Miksi Ilkka-Pohjalainen haluaa tietää tilaajansa salasanan? Autoilijoiden musiikkiharrastaminen on turhan kovaäänistä. Forssan huoltoasemilla ei saa palvelua. Painakaa hyvät ihmiset jarrua. Onneksi on Yle ja Radio Suomi. (8.10.2020)
Tyyppi: ,Peurat ja kauriit ahmivat kukat. Hanhet varastavat mustikat. Onko eläinsuojelu mennyt jo liian pitkälle? “Muu” on lehmä ja sitä sanaa käytetään liian usein väärin. Teetkö sinäkin rommirusinajäätelösi itse? Tatuoinneista tarttuu pölyä ja likaa ruokiin. (18.6.2020)
Tyyppi: ,Käsikirjoittaja: Riikka Tuohimetsä. Äänisuunnittelija: Teuvo Lehtinen.
Tyyppi: ,Susanna Clarken romaani Piranesi kiehtoo lukijoita ympäri maailmaa. Kirjailija luo kirjaan ihmeellisen konkreettisen maailman, jossa vuorovedet huuhtovat suuren talon pohjaa ja salit ovat täynnä marmoripatsaita. Talossa elää yksin Piranesi-niminen mies, kunnes tilanne muuttuu.
Piranesi saa lukupiiriläiset suurten kysymysten ääneen. Mitä ihminen on ilman muita? Mikä on tieteen ja uskonnon suhde totuuden etsimisessä. Ihmisen aivoja ja empatiaa tutkivaa Katri Saarikiveä kiinnostaa romaanissa tiedon muodostumiseen liittyvät prosessit. Santtu Parkkosen Piranesi vie taidehistorian luennolle ja tutkimusmatkailijoiden maailmoihin. Pietari pohtii monia tasoja, joilla romaani toimii ja Anna kysyy, mitä käy jos muistoja ei ole.
Tyyppi: ,Emmalla on matkakuume ja Millan viime reissu oli ihan kuraa! Kumpi tytöistä sai epämukavaa seuraa juoksulenkillä Phuketissa? Miten Milla on sairastunut eläimen ulosteesta? Tytöt kertovat jaksossa ikimuistoisimmat reissukommellukset ja väittelevät reissusuunnitelman tärkeydestä.
Aiheideoita ja palautetta voi antaa Yle Summerin Instagramissa @ylesummeri tai suoraan Emmalle (@emtsuu) ja Millalle (@milla.josefiina)
Tyyppi: ,Onko vitsailu suojakilpi, jota ei osaa laskea alas? Eve on valinnut komedian tekemisen ammatikseen, koska ei kestä Frendejä vakavampaa draamaa. Pelkkä Euforian traileri saa kyyneleet virtaamaan. Venla jää sosiaalisissa tilanteissa jumiin iloiseen rooliinsa ja kamppailee kiltteyden kanssa. Tilanne päällä -osiossa pohditaan, tulisiko itkeä vai nauraa.
Tyyppi: NightMuut lapset kiusaavat Amia, mutta hän löytää uuden ystävän. Ami näkee unta ritari Jalosta, joka vie Hepalle omenoita.
Tyyppi: ,Moni toistelee itselleen, että kyllä sinä jaksat, vaikka keho viestii muuta.
Jatkuvalla tekemisellä ja suorittamisella ei voi kuitenkaan hallita omaa olotilaansa. Liika pohdiskelu ja netin selaaminen saattavat etäännyttävät kehosta, ja väsymyksen merkit mennä ohi.
Millainen voimavara on, jos väylä kehon ja mielen välillä toimii?
Somevaikuttaja Sami-Petteri Asikainen, psykologi Satu Pihlaja ja toimittaja Minna Korhonen jakavat kokemuksia siitä miten lisäävät jaksamistaan.
Tyyppi: ,MITEN KISSA PELOTTELI ELÄIMET, sadun kertoo suomeksi: Anna Afanasyeva ja venäjäksi sekä valkovenäjäksi: Tatsiana Vaskelainen
Olen Tanja Vaskelainen - Siperiassa syntynyt, taustaltani valkovenäläinen, Lukašenkon diktatuuria paennut ja parempaa tulevaisuutta lapselleni etsinyt nainen.
Yrittäjyys, aikaansaavuus, reippaus ja optimistinen asenne kuuluvat luonteeseeni.
Harrastan kuorossa laulamista, lukemista ja lenkkeilyä. Oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen on tärkeä osa elämääni.
Olen Anna Afanasyeva, Valko-Venäjällä syntynyt mutta sittemmin suomalaistunut opiskelija.
Rakastan seikkailuja, eri esittävän taiteen muotoja ja elämästä nautiskelua. Kiinnostuin juuristani toden teolla vasta aikuistumisen kynnyksellä, ja viimeisen muutaman vuoden olenkin seurannut tarkasti synnyinmaani tilannetta.
Tyyppi: ukrainaJakso 262. Onko normaalia jos löytää kengästään kaverin henkkarit? Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. Tuottaja: Sami Hahtala / Yle
Tyyppi: ,Se on Suomen kansalliseepos, suomalaisuuden symboli. Kalevalaan liittyvät runonlaulajat, runonkerääjät ja Elias Lönnrot. Teoksesta löytyy myös kansallis-poliittisia ulottuvuuksia. Kalevalaa voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kalevala-seuran toiminnanjohtaja Nina Hämäläinen kertoo Kalevalan merkityksestä niin kansanperinteen, kansanrunouden kuin yhteiskunnallis-poliittisen tarkastelun näkökulmasta. Toimittajana on Jari Aula.
Tyyppi: ,Ohjelma tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti ja ennakkoluulottomasti saksalaisen humoristisella otteella.
Tyyppi: ,Venlan haave toteutuu, kun ylianalyysin kohteena on Twilight-ilmiö. Kirja- ja elokuvasarja villitsivät kolmikkoa nuorena, mutta miltä rakastettu vampyyrimaailma näyttää nyt? Forksin pikkukaupungin siniset sävyt, Edwardin ja Bellan sadan vuoden ikäero sekä Jakobin pakkomielle Bellan vastasyntyneeseen lapseen eivät jää huomiotta. Eve esittää myös teoriansa kirjailija Stephenie Meyerin salaisista haluista. Varoitus: jakso sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi: NightAristoteleen kantapäässä tutustutaan 200 vuotta sitten eläneeseen kielimieheen, Daniel Europaeukseen, joka vaikutti Kalevalan syntyyn ja keksi sanan viehättävä. Haasteltavana on filosofian tohtori Ilkka Huovio. Ohjelmassa keskustellaan myös energiasäästä ja tutustutaan Kotuksen helmikuun sanaan. Toimittaja on Pasi Heikura.
Tyyppi: ,Ohjelmassa pohditaan Suomen luonnon ilmiöitä, tavataan erilaisia aiheesta innostuneita ihmisiä: taiteilijoita, tutkijoita, harrastajia, ja perehdytään ympäristökysymyksiin luonnon lähtökohdista.
Tyyppi: ,Miksi myöntyväisyyspolitiikka Venäjää kohtaa kesti Suomessa niin pitkään? Vieraana on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki.
Miksi sosiaaaliset pelot tuntuvat lisääntyvän vaikka vuorovaikutustaitoja opetetaan jo alakoulusta lähtien ja työelämä vaatii ryhmätyötaitoja?
Vieraana on professori ja ylilääkäri Suoma Saarni.
Tyyppi: ukrainaUrheiluhullut tarttuu urheilun kuumiin puheenaiheisiin ja nostaa keskusteluun teemoja, joista pitäisi puhua enemmän. Ohjelmassa vierailevat suomalaisen urheilun mielipidevaikuttajat ja arvostetut tekijät. Juontajana räväkkää ja intohimoista keskustelua johdattaa toimittaja Jussi Paasi.
Tyyppi: ,Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,
Miksi hötkyily järkyttää Mikaa? Voiko banaanin syödä kuorineen? Onko viili venyvää? Voiko keksin syömistä edgettää? YleX Aamu suorana Yle Areenassa joka arkipäivä klo 6.30-10!
Tyyppi: ,Mitä mietteitä ja ajatuksia päässä käy, kun pimeässä ja synkässä vedessä kasvojen eteen ilmestyy yhtäkkiä vainaja? Entä kun näin käy useammin? Tottuuko siihen ja miten siihen suhtautuu. Radio Suomen sunnuntaivieraana on rovaniemeläinen pitkän linjan pelastus- ja ammattisukeltaja Kari Back, jonka Metsäjoen Timo tapasi.
Tyyppi: ,Nuoret ovat kerääntyneet juhlimaan syntymäpäiviä, mutta juhlista puuttuu yksi.
Tino on edelleen kateissa. Palaako Tino?
Tyyppi: ,Taide herättää Evessä vihan tunteita, vai kalvaako kaiken takana pettymys? Venla ja Ilona yrittävät päästä Even taideaggression juurisyihin käsiksi. Venla suhtautuu kuvataiteeseen roihuavalla rakkaudella, mutta epäilee muiden teeskentelevän kiinnostunutta taidemuseossa. Ilona hankki itselleen tuoreen taidekokemuksen nykytaiteen museo Kiasmassa, ja tuo tuoreen raportin Ylianalyysin pöytään.
Tyyppi: NightMitä tulee mieleen 1980-luvusta? Vieraana on Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, joka on kirjoittanut kirjan Me halusimme kaiken - 1980-luvun historia.
Tyyppi: ,Päättymätön riemu on David Foster Wallacen kirjoittama postmoderni klassikko, joka tursuaa absurdia viihdettä ja vetävää perhedraamaa. Alma saa vieraakseen Juhana Von Baghin, joka ohjasi kirjaan pohjautuvan audiodraaman. Voiko viihde olla lääke traumoihimme? Olemmehan surullisia piruparkoja kaikki.
Kirjeenvaihtajamme Jani koukuttui audioteokseen siinä määrin, että meinasi kävellä kuntosalilla päin lasiseinää. Nyt hän unelmoi 24 tunnin nonstop Päättymätön riemu -festarista.
Äänen himo on kiehtova kuuntelupiiri, jonka seurassa sukellat Ylen audiodraamoihin, podcasteihin, esseisiin ja äänitaiteeseen. Uusi jakso joka tiistai. Ei juonipaljastuksia. Podissa käsiteltävät ohjelmat löydät Yle Areenasta.
Tyyppi: ,Hän otti paikkansa historiankirjoissa sotilasvallankaappauksella vuonna 1968. Traoren johtama ”Vapautuksen sotilaskomitea” heitti edellisen presidentin marxilaiset visiot romukoppaan ja nousi siten lännen suosioon. Länttä ei tuntunut haittaavan, että Traore heitti myös poliittisia vastustajia Saharassa sijainneeseen vankilaan, jossa luonnonolosuhteet hoitivat tappamisen.
Traoren järjesti näennäiset presidentinvaalit vuonna 1979, jotka hän voitti 99 prosentin äänimäärällä. Traoren presidenttikautta leimasivat kovat otteet. Amnesty Internationalin raportti kertoo, että poliittisista syistä Traoren Malissa pahoinpideltiin, pidätettiin ja kidutettiin. Esimerkiksi maaliskuussa 1980 noin kolmesataa koululaista ja opiskelijaa pidätettiin pääkaupungissa Bamakossa ja heidät vietiin sotilasleireihin. Pidätetyt riisuttiin, heitä lyötiin patukoin, kepein ja ruoskin. Jotkut sidottiin käsistään ja jaloistaan, ja heidät jätettiin aurinkoon pitkiksi ajoiksi. Näitä keinoja käyttivät Malin kolme suurinta turvallisuusjoukkojen yksikköä: poliisi, santarmijoukot ja armeija.
Ulospäin näytti, että presidentti Moussa Traoren Malin maassa asiat olivat hyvin, joten hänet valittiin vuonna 1988 Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n puheenjohtajaksi. Pesti on ollut hieno tunnustus monelle paljon aikaansaaneelle afikkalaiselle diktaattorille, kertoo kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
Tyyppi: ,UMK:n voittanut Käärijän Cha cha cha -biisi on suuresta suosiostaan huolimatta saanut myös kritiikkiä dokaamiseen kannustamisesta. Romantisoiko kappale alkoholin käyttöä vai onko se vain yksi näkökulma suomalaiseen kulttuuriin? Ovatko bilebiisit tarpeellisia breikkejä arjesta?
Cancel-cornerissa pohditaan Lady Gaga toimintaa. Oliko artisti väärässä jättäessään maksamatta löytöpalkkiota koirat palauttaneelle naiselle, joka sattumoisin oli myös eläimien ryöstön takana?
Blind Channel on kertonut kehittävänsä ja vievänsä bändiä eteenpäin liiketoiminta-ajattelulla. Yhtyeellä on suuret suunnitelmat ja riskejä otetaan nyt, jotta palkkapäivä vuosien päästä on sen arvoinen. Onko tähän asti kirosanana koettu kaupallisuus musiikki- ja taidealalla muuttumassa hiljalleen arkipäiväiseksi?
Tyyppi: ,Ketamiinilla on joissain piireissä huono maine “hevosten nukutusaineena” ja huumeena. Tällä tärkeällä anesteesilla on kuitenkin pienillä annoksilla masennusta ja itsetuhoisia aikeita lievittävä vaikutus. Toimittaja Juuso Pekkinen vierailee tutustumassa siihen, miten ketamiinihoitoja annetaan potilaille.
Jaksossa haastateltavina ovat psykiatrian ylilääkäri ja dosentti Tero Taiminen, sairaanhoitaja Pia Piippo-Lehto, sekä Sara Aaras.
Tyyppi: ,Mitenhän on uuden vuoden rakettien kanssa? Älä jätä turpeaa naamaasi etusivulleni. Kuopion jääratakeskustelu lupaa hyvää. Punaiset verhot tekevät kodista ilotalon näköisen. Joulun tulisi olla harras. (10.12.2020)
Tyyppi: ,Runkosarjan päätöskierros. Toimittajat Jussi Paasi ja Ilmari Pitkänen. Ilves-HPK, JYP-HIFK, KalPa-Lukko, Kärpät-Jukurit, Saipa-Pelicans, TPS-KooKoo, Ässät-Sport.
Tyyppi: ,Vladimir Putinin lähipiirissä ei ole hänelle selkeää seuraajaehdokasta, mikä on ollut tae sille että Putin pysyy vallassa. Tämä puhdistava putinismi aiheuttanee myös sen, että Venäjä on matkalla kohti poliittista ja yhteiskunnallista kaaosta.
Putinin ökyrikastunut lähipiiri on lopulta sekalainen seurakunta, joka riitelee keskenään. Kremlin keisari itse kurkottaa menneisyyteen, uhkailee ja maalailee uhkakuvia. Samaan aikaan Venäjän talous sakkaa ja natisee liitoksistaan. Putin yrittää hallita valtakuntaansa propagandaa suoltavalla enkelikuorollaan, jonka tehoa Venäjällä verrataan Kalashnikoviin.
Asiantuntijana Kauppalehti Option toimituspäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Tuottaja Sami Hahtala / Yle.
Tyyppi: ukrainaJakso 9. Mä jätin mun nuoruudessa syömishäiriön takia alkoholin hetkeksi kokonaan. Kun oon myöhemmin tehnyt paluuta yöelämään, oon huomannu että bileskene on muuttunu – viinalla läträäminen on vähentyny, mutta samalla kuulee yhä enemmän puhetta ns. bilehuumeista.
Tällä kertaa mun kanssa studiossa on “sober queen” eli yrittäjä ja podcast-juontaja Hanna Tikander, jonka kanssa me pohditaan nykyisen bailukulttuurin ristiriitasuutta. Miksi nykyihmistä ei enää viina kiinnosta? Mikä ajoi Hannan aikanaan käyttämään kokaiinia? Millainen “darra” huumeista tulee? Entä mitkä on parhaat vinkit selvin päin juhlimiseen? Lisäksi mä laitan ääniviestiä THL:n erityisasiantuntija Sanna Röngälle, joka kertoo, mistä bilehuumeiden lisääntynyt käyttö voi oikein johtua.
Toimittaja-juontaja: Emma Karasjoki
Kuvaaja-leikkaaja: Tiia Kivinen
Taustatoimittaja-käsikirjoittaja: Sanni Puumala
Äänisuunnittelijat: Arttu Hokkanen ja Juuso Oksala
Tuottaja: Hertta Päivärinta
Tyyppi: ,Eläinharha-esseen äänisuunnittelija Ellen Virman kertoo Alman haastateltavana, miten kurjet, naudat ja sudet saadaan houkuteltua mikrofonin äärelle. Miksi meidän kannattaisi kuunnella heitä? Ellen paljastaa myös, mitä nautojen ja vuohien pihakonsertissa tapahtui.
Kirjeenvaihtajamme Jani ymmärtää kuuntelukokemuksensa myötä, kuinka ei oikeastaan ole eläinrakas, mutta tarkastelee luontoa nyt toisin.
Äänen himo on kiehtova kuuntelupiiri, jonka seurassa sukellat Ylen audiodraamoihin, podcasteihin, esseisiin ja äänitaiteeseen. Uusi jakso joka tiistai. Ei juonipaljastuksia. Podissa käsiteltävät ohjelmat löydät Yle Areenasta.
Tyyppi: ,Kaikkialla tunnetaan tarinoita metsän väestä, keijukaisista, maahisista, olennoista jotka kulkevat keskellämme mutta näkymättömissä. Niiden alueelle ei halua yksin eksyä. Katja kertoo Suomessa eksyneitä uhanneesta ’metsänpeitosta’, ja Netta Fornariosta, joka ei arkaillut hakeutua keijukaisten maille.
Outopodcastissa folkloristi ja historian harrastaja Katja Merituuli Salminen kertoo keräilemistään selittämättömistä tapauksista ja historiallisista mysteereistä, joista on tullut kuolemattomia kulkutarinoita.
Kertoja ja käsikirjoittaja Katja Merituuli Salminen
Äänisuunnittelu Hanna-Helena Kinnunen
Dramaturgit Iira Halttunen, Pipsa Enqvist
Muusikot Rody van Gemert (kitara), Assi Karttunen (cembalo)
Tuottaja Elina Ylä-Mononen, Yle Draama
Tyyppi: ,Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa?
Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna.
Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan.
Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä.
Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä?
Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä.
Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Tyyppi: ukrainaJakso 4. Mulla on ollut semmosia hetkiä, kun oon katsonut peiliin ja yhtäkkiä nähnyt itseni ihan kauhean näköisenä. Niinku, just hetki sitten mä pidin itseäni vielä ihan kauniina. Mitä tässä välissä tapahtui vai näytänkö mä siis aina tältä? Tässä jaksossa mä pohdin psykologi ja psykoterapeutti Monica Ålgarsin kanssa, mistä tää ilmiö johtuu ja miten me voitais suhtautuu omaan ulkonäköömme vähän neutraalimmin. Lisäksi mä kysyn vaikuttaja Sita Salmiselta, miten hän on oppinut katsomaan omaa peilikuvaansa lempeämmin.
Toimittaja-juontaja: Emma Karasjoki
Kuvaaja-leikkaaja: Tiia Kivinen
Taustatoimittaja-käsikirjoittaja: Sanni Puumala
Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen
Tuottaja: Hertta Päivärinta
Tyyppi: ,Englannin Valioliiga on eittämättä maailman kovatasoisin jalkapallosarja, mutta raha on tullut niin vahvasti mukaan, että aitoa brittiläistä jalkapallotunnelmaa voi kokea enää lähinnä alasarjoissa. Valioliigaotteluiden lippujen hinnat ovat karanneet perinteisten kannattajien käsistä. Mutta onko raha ja markkinatalous toisaalta tuonut jotain hyvääkin englantilaiseen jalkapalloon ja Valioliigaan? Ainakin pelin taso on huikea, kun seuroissa pelaa käytännössä maailman parhaat pelaajat. Harjoitusolosuhteet ja muutkin puitteet ovat loistavat. Tästä huolimatta maajoukkue epäonnistuu viimeistään ratkaisupelien rankkareissa. Miksi?
Tyyppi: ,Vappu Kaarenoja on mestarillinen kertoja, jonka jutuissa haastateltavat eivät välttämättä pääse edes ääneen. On aiheena presidentti tai papukaija, Vappu pyrkii luovuuden ja ideoinnin kautta löytämään sen oman kulman, joka vangitsee lukijan.
Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelija Eerik Purdon/Artlab Productions.
Tyyppi: ,Viljalaivat eivät päässeet satamiin, koska meri oli jäässä. 2020-luvulla toimitusketjut ja logistiikka eli se, miten ruoka tulee kauppaan, ovat riippuvaisia sähköstä ja tietoverkoista. Ovathan tietoturva ja varautuminen sähköverkon häiriöihin kunnossa? Juuso on menettänyt yöunia miettiessään, voisiko jokin vihamielinen taho estää suomalaisille elintärkeät merikuljetukset.
Jaksossa käsitellään toimitusketjujen tietoturvaa sekä huoltovarmuutta.
Jakson asiantuntijat ovat Huoltovarmuuskeskuksen Tapio Tourula, joka kertoo mm. siitä miksi Suomessa tutkitaan massiivisen aurinkomyrskyn vaikutuksia sähköverkkoon. Tietoturvan merkitystä avaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen Jussi Eronen.
Tyyppi: ,Katolilaisessa Argentiinassa Evan nousu aviottoman lapsen asemasta maan ensimmäiseksi naiseksi vuodesta 1946 kuolemaansa eli vuoteen 1952 asti oli yläluokalle paitsi järkytys myös nöyryyttävä kokemus. Eva eli Evita Peron oli kunnianhimoinen toisen luokan näyttelijä, mutta hänen häikäilemätön juonittelukykynsä ja tapansa ottaa estoitta mitä halusi, kuten rakkautta ja valtaa, oli ensiluokkaista.
Eva pyrki miehensä rinnalla ilmeisen aidosti parantamaan työväestön asemaa ja siinä sivussa myös omaansa. Presidenttipari asui 300 huoneen linnassa ja otti kakusta oman osansa, kertoo kirjailija filosofi Leif Sundström.
Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
Tyyppi: ,Outopodcastissa kummittelevat tällä kertaa junat – hautajaisjunat, traagiset junaturmat ja selittämättömästi kadonneet junat. Näillä raiteilla matka jatkuu ikuisesti, ilman päätepysäkkiä.
Outopodcastissa folkloristi ja historian harrastaja Katja Merituuli Salminen kertoo keräilemistään selittämättömistä tapauksista ja historiallisista mysteereistä, joista on tullut kuolemattomia kulkutarinoita.
Kertoja ja käsikirjoittaja Katja Merituuli Salminen
Äänisuunnittelu Hanna-Helena Kinnunen
Dramaturgit Iira Halttunen, Pipsa Enqvist
Muusikot Rody van Gemert (kitara), Assi Karttunen (cembalo)
Tuottaja Elina Ylä-Mononen, Yle Draama
Tyyppi: ,Karmakooma kertoo vuoden 1999 teineistä, jotka odottavat vuosituhannen vaihtumista ja jonkinlaista suurta mullistusta. Nuoruus on romaanissa nostalgian kohde, mutta myös täynnä vaikeasti lähestyttävää ahdistusta.
Heidi Backström kiitteli romaanin aistivoimaisuutta ja toisaalta ihmetteli aikakauden kuvauksen epätarkkuuksia. Matti Tuomelan mielestä Karmakooma oli diagnoosi siitä, minkälainen on millenniaali-sukupolven kuvitelma omasta menneisyydestään. Pietari Kylmälä koki ymmärtäneensä, miksi kirja oli tyyliltään perinteisempi kuin Ekholmin aiemmat romaanit.
Tyyppi: ,Maailma on tuhoutunut sata vuotta aikaisemmin ydinsodassa, seen jälkeen on rakennettu maailma, jossa entisten yhteiskuntien suurimmat ongelmat on ratkaistu. Siiri Enorannan nuortenkirjassa viisi nuorta tyttöä kohtaa terapialeirillä ja lähtee jahtaamaan salaisuutta.
Kyösti Hagert piti visuaalisesti herkullisen kirjan tyttöbändimäisyydestä. Pietari Kylmälä mietti, että ilmastonmuutoksen muuttaessa maapalloa, oli jännää kurkistaa toisenlaiseen tulevaisuuteen. Anna Tuluston mielestä kolmas maailmansota näyttäytyi romaanissa samaan aikaan pelottava ja katarttisena. Heli Kataisesta romaani houkutteli toivomaan toisenlaista tulevaisuutta ja toimimaan sen hyväksi.
Tyyppi: ,Toimittaja Ilmari Pitkänen, asiantuntija Ismo Lehkonen. JYP-KooKoo, Kärpät-Ilves, SaiPa-HIFK, Sport-Tappara, Ässät-Pelicans.
Tyyppi: ,Toimittaja Jussi Paasi, asiantuntija Topi Nättinen. HIFK-TPS, HPK-JYP, KooKoo-SaiPa, Pelicans-KalPa, Sport-Ässät, Tappara-Ilves.
Tyyppi: ,Kadota kuin tuhkana tuuleen, tulla maan nielemäksi – on monta tapaa kertoa jonkun kadonneen täysin vailla selitystä. Mikä on se tyhjyys jonne kadonneet asiat menevät? Katja kertoo kolme kokemusta katoamisesta ja ammottavasta tyhjyydestä johon saattaa luiskahtaa.
Outopodcastissa folkloristi ja historian harrastaja Katja Merituuli Salminen kertoo keräilemistään selittämättömistä tapauksista ja historiallisista mysteereistä, joista on tullut kuolemattomia kulkutarinoita.
Kertoja ja käsikirjoittaja Katja Merituuli Salminen
Äänisuunnittelu Hanna-Helena Kinnunen
Dramaturgit Iira Halttunen, Pipsa Enqvist
Muusikot Rody van Gemert (kitara), Assi Karttunen (cembalo)
Tuottaja Elina Ylä-Mononen, Yle Draama
Tyyppi: ,Vetylentokoneita mainostetaan "päästöttöminä", mutta täysin päästöttömiä ne eivät ole. Mitä haasteita vetylentokoneiden testauksessa on havaittu entä mitä ongelmia on ratkaistava, ennen kuin päästään lentämään vuonna 2035, kuten tällä hetkellä kaavaillaan.
Haastateltavina ovat Airbusin vetytutkimuslentokoneen projektipäällillö Mathias Andriamisaina ja hänen pomonsa, Zero-Emission -hankkeen johtaja Glenn Lewellyn. Lisäksi mukana ovat Hi2FLY -vetylentokonetta tekevän yhtiön Vladimir Gerber ja Stuttgartin yliopiston tutkija Simon Wier. Toimittajana on Jari Mäkinen.
Tyyppi: ,Britanniaan ruoan ja energian hinnannousu iski jo kuukausia ennen Ukrainan sodan alkamista. Nyt inflaatio on tasolla, jolla se ei ole ollut vuosikymmeniin. Britanniassa tilannetta vaikeuttaa brexitin ja pandemian aiheuttama työvoimapula ja kustannusten nousu. Millaista on elämä saarivaltakunnassa, kun ruokapankkien asiakasmäärät kasvavat ja ihmiset joutuvat jopa valitsemaan lämmittävätkö ruokansa vai asuntonsa?
Toimittaja: Minna Pye
Äänitarkkailija: Timo Hintikka
Tuottaja: Marko Lönnqvist
Tyyppi: ukrainaSuurin osa käyttämistämme vaatteista pahentaa ilmastonmuutosta. Millaisia ovat eettiset vaatteet? Mistä voi tietää, onko kolttu tai pusero valmistettu ilmastoa ja työntekijää kunnioittaen? Haastateltavana Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme. Maailmankuva avartuu, sivistys kasvaa ja historia valottaa tulevaisuutta. Toimittaja Petri Rinne reissaa perehtyneen uteliaasti kiinnostavien ilmiöiden ja haastateltavien luo.
Tyyppi: ,"Kun vitutus ja adrenaliini kääntyy nousuun niin alkaa tapahtua."
Tällä metodilla Remu Aaltonen perusti yli 50 vuotta sitten myös Hurriganesin.
Mitä mieltä hän mahtaa olla maailman nykymenosta?
Tyyppi: ,Riitta Jalonen kertoo kirjailijanuran päättävästä romaanistaan Omat kuvat.
Tyyppi: ,Millaisia ovat arkiset kohtaamiset, kun vaihdetaan muutama sana kaupassa, kahvilassa ja baarissa? Kontulassa tunnelma on erilainen kuin kaupungin keskustassa, jossa ollaan enemmän matkalla johonkin, sanoo sosiaaliantropologi Pekka Tuominen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.
Tyyppi: ,Vladimir Putinin lähipiirissä ei ole hänelle selkeää seuraajaehdokasta, mikä on ollut tae sille että Putin pysyy vallassa. Tämä puhdistava putinismi aiheuttanee myös sen, että Venäjä on matkalla kohti poliittista ja yhteiskunnallista kaaosta.
Putinin ökyrikastunut lähipiiri on lopulta sekalainen seurakunta, joka riitelee keskenään. Kremlin keisari itse kurkottaa menneisyyteen, uhkailee ja maalailee uhkakuvia. Samaan aikaan Venäjän talous sakkaa ja natisee liitoksistaan. Putin yrittää hallita valtakuntaansa propagandaa suoltavalla enkelikuorollaan, jonka tehoa Venäjällä verrataan Kalashnikoviin.
Asiantuntijana Kauppalehti Option toimituspäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Tuottaja Sami Hahtala / Yle.
Tyyppi: ukrainaYksi hahmo on toiminut osaltaan sysäyksenä sille, että Ujuni Ahmed uskalsi valita omannäköisensä tien, jotta ei jatkuvasti kokisi joutuvansa ahdetuksi väärään roolin tai pyrkivänsä pois vankilasta. Hänen toimintansa taustalla elää unelma yhteiskunnasta, jossa ihmisen oikeudet eivät riipu taustasta, sukupuolesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai yhteisöstä, johon on syntynyt.
Tyyppi: ,Onko laivalla pahoinpideltyjen ja kadonneiden kohtalolla jotain yhteistä? Airiston syvänne ei jätä Rikua rauhaan. Rajavartioston komentaja kertoo lisää Itämeren merivirtauksista. Vain vuotta ennen Nikun ja Markuksen katoamista kauheita kokenut Eetu kuulee podcastin ensimmäisen kauden ja päättää ottaa yhteyttä.
Tyyppi: ,Laivalla kadonneiden nuorukaisten tapauksia tutkivan podcastin julkaisun jälkeen alkoi tapahtua. Vinkkipuhelin laulaa, ja Riku Rantalalle virtaa myös verkossa yksityisviestejä kuulijoilta, jotka haluavat kertoa omista kauheista kokemuksistaan ensimmäistä kertaa julkisesti. Riku ei ole uskoa korviaan.
Tyyppi: ,Jos oma sukupuoli tai seksuaalisuus on norminvastainen, pienetkin unelmat ravistelevat maailmanjärjestystä uusiksi. Entä jos ei olisikaan vain yhtä ”normaalia” tapaa elää? Homoutopioita rakastava Antti Kauppinen pohtii, kuinka toisenlaisena kaupunkitilakin näyttäytyy homolle.
Lukiolainen queer- ja ilmastoaktivisti Eltti Kinnunen kertoo, kuinka sateenkaarevien syrjintä ja ilmastokiirisi liittyvät yhteen ja miten aktivismilla voidaan luoda tasa-arvoinen ja turvallinen tulevaisuus.
Tyyppi: ,Kaukoidän iskelmälliset ihmemaat jäävät yllättävän usein anonyymeiksi. Osittain se johtuu varmasti siitä, että ennen toista maailmansotaa harva oli matkustellut Kaukoidässä, eivätkä etäisten seutujen nimet Kiinaa ja Japania lukuun ottamatta herättäneet kuulijoissa riittävän väkeviä mielikuvia. Silti suomalainen iskelmä on käynyt niinkin etäisissä paikoissa kuin Indonesia, Burma tai Brittiläinen Malaija. Matkaoppaana toimii Harto Hänninen.
Tyyppi: EnglanninkielisetJoka puolella maailmaa on hoitajina työskenteleviä sarjamurhaajia. Kanadalaisen Elisabeth Wettlauferin ensimmäinen uhri, 84-vuotias sotaveteraani, kuoli insuliinin yliannostukseen, ja lopulta kuolonuhreja oli yhteensä kahdeksan. Hänellä todettiin persoonallisuushäiriöitä, aivan kuten suomalaisella hoitaja-sarjamurhaaja Aino Nykoppilla. Tämä ja lääkkeet sekä alkoholi tekivät heistä molemmista tappokoneita.
Ohjelman sisältö saattaa järkyttää, eikä sitä suositella herkimmille kuuntelijoille.
Rikollisen profiilin toimittaa Vera Miettinen.
Tyyppi: ,Oliko maamme ensimmäisen huumeliigan perustaja Miika Kortekallio Aarnion esikuva? Miksi Keijo Vilhunen ja Miika Kortekallio laitettiin samaan vankiselliin?
Tyyppi: ,Neljä miestä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Volkan Ünsalin murhasta. Keijo Vilhusen kertoi etukäteen Aarniolle murhasuunnitelmasta ja odotti että poliisipäällikkö estää murhan.
Lokakuussa 2003 tapahtunut henkirikos käsiteltiin oikeudessa uudelleen Aarnion ja Vilhusen osalta. Hovioikeus antoi asiassa vapauttavan tuomion 2022. Nyt syyttäjät ovat jättäneet hovin tuomiosta valituslupahakemuksen korkeimpaan oikeuteen
Tyyppi: ,Arto Teronen ja Jouko Vuolle vierailailevat Kulosaaren hautausmaalla, Helsingissä muistelemassa Timo Suvirantaa, joka teki hienon uran koripalloilijana ja keilaajana mutta myös urheiluvälinekaupassa.
Tyyppi: ,Arto Teronen ja Jouko Vuolle ovat Messukylän hautausmaalla Tampereella muistelemassa hiihdon ensimmäistä naisolympiavoittajaa Lydia Wideman-Lehtosta.
Tyyppi: ,Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin, keskiviikkoisin Helsingin Musiikkitalosta.
Tyyppi: ,Risto Isomäen Uusi Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia.
1980-luvulla keskenään hyvinkin eri arvopohjien toimijat työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön.
Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa ja miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiksunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania.
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Se on fiktiivinen tarina todellisista historiallisista ihmisistä. Kirjailija suunnitteli lomaa Raaseporiin ja löysi Fiskarsin historiikista Elin Såger-nimisen henkilön. Hänen kirjeistään ja yritystoiminnastaan on jäänyt tutkimusmateriaalia Turun eri oikeusasteiden pöytäkirjoihin. Såger oli Suomen ensimmäinen naisteollisuusjohtaja ja tämän pohjalta syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Elin Sågerista muistuttaa vielä tänään hänen rakennuttamansa ristipuukirkon kivijalka Antskogissa.
Mikä teki Sågerin Maria-nimisestä tyttärestä poikkeuksellisen? Kevään 1656 tulipaloyönä Maria Thorwösten elämä muuttuu dramaattisesti. Tätä romaania varten Kristiina Vuori tutki FT Veli Pekka Toropaisen väitöskirjaa Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670. Kristiina Vuoren romaanien päähenkilöt ovat usein historiankirjoituksen ohittamia naisia joilla on ollut missiona muuttaa yhteiskuntaa.
Kristiina Vuori on ohjelman vieraana.
Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Vain 20% musiikin tekijöistä Suomessa on muita kuin miehiä. Lukuja ihmetellään julkisuudessa vähän väliä, mutta ilmiön syihin ei juuri ole päästy kiinni.
Teoston tuore, laaja kysely paneutui syihin. Vieraina Aija Puurtinen, Vilma Jää, Tytti Arola ja Vappu Aura.
Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Noora Hirn.
Tyyppi: ,Vihreiden puheenjohtajalla Maria Ohisalolla riittää vaali-iltana jännittämistä. Puolueella on hallituspaikka puolustettavanaan, mutta kulunut vaalikausi on ollut ristiriitainen. Hallituksen ilmastotoimet eivät ole täysin tyydyttäneet vihreiden äänestäjiä. Tapahtuuko vihreä siirtymä vaaleissa vihreille, vai vihreistä poispäin? Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Perussuomalaiset lähtee eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa naispuheenjohtajan vetämänä. Yltääkö Riikka Purra eduskuntavaaleissa edeltäjänsä Jussi Halla-ahon saavutukseen tai Timo Soinin jytkyihin? Tuovatko kovat vaatimukset maahanmuuton kiristämisestä ääniä Ukrainan sodan värittämissä vaaleissa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Antti Pilke.
Neljä vuotta perinteinen porvaripuolue on päättänyt maan asioista yhdessä vihreiden ja vasemmiston kanssa. Hyväksyykö RKP minkä tahansa hallituspohjan päästäkseen pitämään huolta ruotsinkielisten asioista? Onko yhteistyö perussuomalaisten kanssa Anna-Maja Henrikssonin johtamalle puolueelle mahdollista? RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tyyppi: ukrainaVasemmistoliitto on puolustanut voimakkaasti Marinin hallituksen menolisäyksiä, sekä ennen koronakriisiä, että koronapandemian jälkeen. Leikkauksia vasemmistoliitto vastustaa myös Ukrainan sodan epävarmuuksien keskellä. Pureeko Vasemmistoliiton viesti äänestäjiin, kun takana on neljä vuotta hallitusvastuuta? Jäikö Nato-ratkaisusta puolueen äänestäjille hampaankoloon? Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Tyyppi: ukrainaMiksi myöntyväisyyspolitiikka Venäjää kohtaa kesti Suomessa niin pitkään? Vieraana on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki.
Miksi sosiaaaliset pelot tuntuvat lisääntyvän vaikka vuorovaikutustaitoja opetetaan jo alakoulusta lähtien ja työelämä vaatii ryhmätyötaitoja?
Vieraana on professori ja ylilääkäri Suoma Saarni.
Tyyppi: ukrainaSari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,EU haluaa olla omavaraisempi tarvitsemiensa mineraalien suhteen. Erityisesti sähköautojen ja akkujen valmistamiseen tarvitaan paljon mineraaleja. Ja kun Suomessa näitä mineraaleja esiintyy, niin nyt on paineita siihen, että Suomeen tulee aiempaa enemmän kaivostoimintaa EU-alueen tarpeisiin. Mutta kuka näistä Suomesta kaivettavista mineraalista hyötyy taloudellisesti ja kuka kärsii toiminnan haitat? Mitä kaivostoiminta merkitsee Suomen maaperälle ja vesille? Ja miten vahvat ovat kaivostoiminnan harjoittajien oikeudet harjoitta kaivostoimintaa ja minkälaiset ovat yksittäisten ihmisten mahdollisuudet estää kaivostoiminta maillaan tai suojautua kaivosten ympäristövaikutuksilta.
Haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija biokemisti Jari Natunen ja toimittajana Maija Elonheimo.
Ohjemasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.
Tyyppi: ,Ohjelma tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti ja ennakkoluulottomasti saksalaisen humoristisella otteella.
Tyyppi: ,Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,
Asiantuntijoina ovat arkkitehti Aaro Söderlund sekä professorit Heikki Palva ja Jaakko Pöyhönen.
Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 19.2.2001
Tyyppi: ,Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa?
Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Toimittajana Jari Mäkinen.
Tyyppi: ,Jordanian helmi Jerash kukoisti useiden aikakausien läpi vuosisatojen ajan.
Toimittajana on Jorma Kallenautio, asiantuntijoina ovat arkkitehti Aaro Söderlund ja dosentti Aarne Toivanen.
Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 26.3.2001.
Tyyppi: ,Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta.
Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Tyyppi: ukrainaFilosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
Tyyppi: ,Miksi myöntyväisyyspolitiikka Venäjää kohtaa kesti Suomessa niin pitkään? Vieraana on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki.
Miksi sosiaaaliset pelot tuntuvat lisääntyvän vaikka vuorovaikutustaitoja opetetaan jo alakoulusta lähtien ja työelämä vaatii ryhmätyötaitoja?
Vieraana on professori ja ylilääkäri Suoma Saarni.
Tyyppi: ukrainaEU haluaa olla omavaraisempi tarvitsemiensa mineraalien suhteen. Erityisesti sähköautojen ja akkujen valmistamiseen tarvitaan paljon mineraaleja. Ja kun Suomessa näitä mineraaleja esiintyy, niin nyt on paineita siihen, että Suomeen tulee aiempaa enemmän kaivostoimintaa EU-alueen tarpeisiin. Mutta kuka näistä Suomesta kaivettavista mineraalista hyötyy taloudellisesti ja kuka kärsii toiminnan haitat? Mitä kaivostoiminta merkitsee Suomen maaperälle ja vesille? Ja miten vahvat ovat kaivostoiminnan harjoittajien oikeudet harjoitta kaivostoimintaa ja minkälaiset ovat yksittäisten ihmisten mahdollisuudet estää kaivostoiminta maillaan tai suojautua kaivosten ympäristövaikutuksilta.
Haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija biokemisti Jari Natunen ja toimittajana Maija Elonheimo.
Ohjemasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.
Tyyppi: ,Neljä vuotta perinteinen porvaripuolue on päättänyt maan asioista yhdessä vihreiden ja vasemmiston kanssa. Hyväksyykö RKP minkä tahansa hallituspohjan päästäkseen pitämään huolta ruotsinkielisten asioista? Onko yhteistyö perussuomalaisten kanssa Anna-Maja Henrikssonin johtamalle puolueelle mahdollista? RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tyyppi: ukrainaVihreät ovat olleet eduskunnassa vuodesta 1983. Miten luontoarvoja on aiemmin tuotu sinne tai muualle puoluepoliittiseen toimintaan? Entä miten vihreiden asema luontopuolueena on elänyt 80-luvun jälkeen?
Luonnonsuojelu on sopinut jossain määrin hyvin erilaistenkin puolueiden ohjelmiin, ja sillä on politikoitu itsenäisen Suomen kaikissa vaiheissa. Jaksossa esitellään varhaista väittelyä kansallispuistoista, sosiaalipolitiikan luontovaikutuksia ja viheroikeiston marginaalisuutta. Lisäksi kuullaan, miten presidentti Kekkonen päätyi aikoinaan jokerikortiksi suureen luonnonsuojelupeliin.
Toimittaja Olavi Seppäsen lisäksi äänessä on politiikan tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä muita vieraita.
Tyyppi: ,Mitä tulee mieleen 1980-luvusta? Vieraana on Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, joka on kirjoittanut kirjan Me halusimme kaiken - 1980-luvun historia.
Tyyppi: ,Se on fiktiivinen tarina todellisista historiallisista ihmisistä. Kirjailija suunnitteli lomaa Raaseporiin ja löysi Fiskarsin historiikista Elin Såger-nimisen henkilön. Hänen kirjeistään ja yritystoiminnastaan on jäänyt tutkimusmateriaalia Turun eri oikeusasteiden pöytäkirjoihin. Såger oli Suomen ensimmäinen naisteollisuusjohtaja ja tämän pohjalta syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Elin Sågerista muistuttaa vielä tänään hänen rakennuttamansa ristipuukirkon kivijalka Antskogissa.
Mikä teki Sågerin Maria-nimisestä tyttärestä poikkeuksellisen? Kevään 1656 tulipaloyönä Maria Thorwösten elämä muuttuu dramaattisesti. Tätä romaania varten Kristiina Vuori tutki FT Veli Pekka Toropaisen väitöskirjaa Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670. Kristiina Vuoren romaanien päähenkilöt ovat usein historiankirjoituksen ohittamia naisia joilla on ollut missiona muuttaa yhteiskuntaa.
Kristiina Vuori on ohjelman vieraana.
Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Tyyppi: ,Urheiluhullut tarttuu urheilun kuumiin puheenaiheisiin ja nostaa keskusteluun teemoja, joista pitäisi puhua enemmän. Ohjelmassa vierailevat suomalaisen urheilun mielipidevaikuttajat ja arvostetut tekijät. Juontajana räväkkää ja intohimoista keskustelua johdattaa toimittaja Jussi Paasi.
Tyyppi: ,Sitä ihmettelee nukkenäyttelijä Juha Laukkanen, joka on Unicefin hyväntahdonlähettiläs. Hän näkee kurjuutta esiintyessään kriisialueilla ja köyhissä maissa. Suomessa mies on tuttu nukketeatteri Sytkyistä, joka tarjoaa lapsille tuttuja tarinoita kuten Pessi ja Illusia, mutta myös huumevalistusta ja nukkeoopperoita. Miksi Juha Laukkanen valitsi työkseen nukketeatterin? Elämän tärkeät hetket käyvät ilmi kuvista. Toimittajana Minna Korhonen.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2015.
Tyyppi: ,Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.
Tyyppi: ,Kieltolaki loppui vuonna 1932, mutta sen jälkeen voimaan tullut väkijuomalaki toi mukanaan monipolvisen sääntöviidakon sekä Alkon myymälöihin että ravintoloihin. Nämä nykypäivästä
katsottuna kummalliset säännökset ja käytännöt jatkuivat pitkään 80- ja jopa 90-luvulle saakka.
Ennen vanhaan Alkossa pullot pidettiin visusti ostajan ulottumattomissa. Ja tiskillä piti varautua pikkutarkkoihin ostokiintiöihin ja viinakortin tarkastamiseen. Pahimmassa tapauksessa asiakas saattoi joutua jopa takahuoneeseen puhutteluun. Eikä niitä Alkojakaan aikanaan joka paikkakunnalta löytynyt.
Aikalaismuistelijoina ovat Alkossa pitkän uran tehnyt Mikko Ojanperä sekä muistonsa puhelinvastaajaan kertoneet Seppo, Soini, Jouko, Hannu ja Pekka.
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Tyyppi: ,Riikka Papunen kertoo sadun Usva menee yökylään selkokielellä. Käsikirjoittaja: Riikka Tuohimetsä. Äänisuunnittelija: Teuvo Lehtinen.
Tyyppi: ,
Edellisessä osassa: Koulussa on tylsää, kun ei ole Emmaa kiusattavana ja sitten komea amerikanrauta ajaa koulun ohi. Autoa ajaa tyylikäs mummo ja kyydissä istuu kaunis blondi - eipäs, sehän onkin lintsaava ällötys Emma. Jennyä kuulustellaan Emmasta. Ester ja Emma porhaltavat kohti Porkkalaa. Porkkalassa puolestaan Jukkis Janatuinen koirineen valmistelee ase-esittelyä asiakkailleen.
Lukijoina: Emilia Sinisalo, Jarkko Pajunen, Juliana Valkama, Ylva Edlund.
Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen.
Ohjaus: Soila Valkama.
Tuotanto: Soila Valkama, Radioteatteri
Tyyppi: ,Jaakko on juuri antanut äidilleen raportin mummon loistavasta kunnosta kun tapahtuu onnettomuus ja mummo joutuu sairaalaan. Onneksi Jaakon pihapiirissä on miesluolaksi kaavailtu piharakennus, nyt siitä tulee mummon ja Avaruusuokon koti mikäli muutto paljastumatta onnistuu.
Rooleissa: Antti Lang, Ulla Raitio, Eija Varima, Tuomas Rinta-Panttila, Irina Pulkka ja Kari Väänänen.
Tyyppi: ,Veikko Huovisen Lampaansyöjät - Suomalainen reippailutarina, vuodelta 1970, on hykerryttävä kuvaelma menneestä maailmasta.
Samaan yltää kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Seppo Huunosen elokuva.
Huovisen ja Huunosen Lampaansyöjät teoksista keskustelevat Film-O-Holiciin kirjoittava Valtteri Kauraoja Turun yliopistosta ja mm. TV-maailmaan kirjoittava Henry Waltter Rehnström. Toimittajana Jarmo Laitaneva.
Tyyppi: ,Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa?
Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Toimittajana Jari Mäkinen.
Tyyppi: ,Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta.
Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Tyyppi: ukrainaSyrjäisellä Pohjois-Sentinelin saarella elää mystinen alkukantainen heimo, josta ei tiedetä käytännössä mitään. Intian valtio estää ulkopuolisten pääsyn saarelle, mutta siitä huolimatta eräs amerikkalainen lähetyssaarnaaja tunkeutui sinne vuonna 2018. Miten hänelle kävi?
Tyyppi: ,Teräksen massatuotanto oli yksi ratkaisevista keksinnöistä teollisen vallankumouksen taustalla. Toisin kuin kultaa, hopeaa ja kuparia, terästä ei esiinny luonnollisesti planeetallamme. Teräksen valmistus rautamalmista oli pitkään seppien salatiedettä, kunnes 1850-luvulla Henry Bessemer löysi menetelmän, jolla terästä voitiin tuottaa tonnikaupalla edullisesti. Bessemerin menetelmä mullisti kaiken ja antoi ihmiselle mahtavan kyvyn rakentaa ja tuhota. Rautatieverkostoja, rahtilaivoja, pilvenpiirtäjiä, aseita ja autoja oli äkillisesti mahdollisuus rakentaa ennennäkemättömällä mittakaavalla.
Teräksen valmistus on syönyt valtavasti metsää ja kivihiiltä. Edelleen yli 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä tulee teräksen ja raudan valmistamisesta.
Miten terästä opittiin valmistamaan ja miten teräs mullisti rakentamisen, liikenteen ja sodankäynnin? Näitä kysymyksiä pohtivat tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
Tyyppi: ,Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
Tyyppi: ,Mitä tapahtui varmalta vaalivoittajalta näyttäneen kokoomuksen gallup-kiihdytykselle? Entä mitä porvariyhteistyö tarkoittaa 2020-luvun Suomessa? Vieraana vapaa toimittaja Tuija Siltamäki ja apulaisprofessori Veikko Eranti Helsingin yliopistosta. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp
Tyyppi: ,Selena Gomezin ja Hailey Bieberin somedraama on saanut jälleen uusia käänteitä. Miksi tämä maailman turhin draama on jälleen pinnalla? Kenen leiriin Renaz ja Sini kuuluvat ja kuka on kohun oikea uhri?
Cancel-cornerissa puidaan, onko sillä väliä ketä somessa seuraa ja voiko sen perusteella tehdä johtopäätöksiä ihmisistä?
Miksi The 1975 -yhtyeen keulahahmo Matty Healy ja artisti Yungblud ovat riidoissa? Oliko Yungblubin tekemä call out oikeutettua? Miksi miehillä on korkeampi kynnys ottaa kantaa epäkohtiin? Onko yhteisön sisältä tuleva kritiikki paras tapa muuttaa kulttuuria?
Tyyppi: ,Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan.
Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen.
Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä.
Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta.
Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on?
Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Tyyppi: ukrainaPsykologian tohtori Angela Ahola päätti avioeronsa jälkeen heittäytyä nettideittailun maailmaan ja luki paitsi aiheeseen liittyvät tutkimukset, myös tapasi 100 eri miestä. Nyt hän opastaa ihmisiä deittailun saloihin myös Ruotsin Tv4:lla Nyheter-ohjelmassa ja on kirjoittanut aiheesta "Digideittailua" - kirjan. . Minkälainen profiili deittiappeissa siis toimii ja voisiko algoritmiä huijata saadakseen enemmän niin sanottuja matcheja. Kuinka paljon ihmiset deittiappeissa valehtelevat ja miksi joku ei suostu missään vaiheessa tapaamaan IRL eli oikeassa elämässä? Pitääkö tinderprofiili poistaa, jos deitti on onnistunut ja kuinka pitkään kannattaa chattailla ennen tapaamista? Voiko kemian tunnistaa myös virtuaalitreffeillä ja miksi sarjamaratoonien rakastajien ei kannata klikata tinderprofiilissa kohtaa netflix and chillin' ennen kuin tietää, mitä se siellä tarkoittaa?
Toimittaja on Mira Selander.
Tyyppi: ,Keskustelun pohjana Esa Juntusen uusi kirja Viisas sijoittaja – Tunne itsesi ja osakemarkkinat.
”Riskejä, tappioita, huonoja päätöksiä ja rahanmenoa? Suora osakesijoittaminen ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta. Ja puhtaasti järjen kannalta osakesijoittaminen ei olekaan paras mahdollinen tapa sijoittaa, jos haluaa maksimoida mahdollisuutensa menestyä sijoittajana. Kuten mainittu, siihen on helpompi ja edullisempi tapa: vähäkuluiset indeksirahastot. Tämä ei kuitenkaan ole kirja rahastosijoittamisesta.”
Esa Juntunen kiinnostui taloudesta finanssikriisin aikaan, alkoi sijoittaa ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Vuodesta 2015 alkaen hän on pitänyt suosittua Omavaraisuushaaste-blogia, ja kirjoittanut avoimesti omasta taloudestaan sekä kokemuksistaan osakemarkkinoilla.
Juntunen tavoittelee indeksejä kovempaa tuottoa, luottaa osakepoimintaan ja sijoittaa vain suomalaisiin sekä yhdysvaltalaisiin pörssiyhtiöihin. Päästrategiassaan hän on rajannut kohteiden määrän korkeintaan kymmeneen, jotta ehtii kunnolla seuraamaan omistamiensa yhtiöiden kehitystä. Helmikuun lopussa hänen pörssisalkustaan löytyivät Medpace, Talenom, Aallon Group, Revenio Group ja Qt Group.
"Tärkein älykkyyden muoto, jota sijoittamisessa tarvitaan, on tunneälykkyys: kyky tunnistaa ihmisten tunteiden merkitys osakemarkkinoilla ja käyttää näitä tietoja hyväksi omissa sijoituspäätöksissään."
Mikko Jylhä haastattelee.
Tyyppi: ,Risto Isomäen Uusi Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia.
1980-luvulla keskenään hyvinkin eri arvopohjien toimijat työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön.
Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa ja miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiksunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania.
Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Tyyppi: ,Ketamiinilla on joissain piireissä huono maine “hevosten nukutusaineena” ja huumeena. Tällä tärkeällä anesteesilla on kuitenkin pienillä annoksilla masennusta ja itsetuhoisia aikeita lievittävä vaikutus. Toimittaja Juuso Pekkinen vierailee tutustumassa siihen, miten ketamiinihoitoja annetaan potilaille.
Jaksossa haastateltavina ovat psykiatrian ylilääkäri ja dosentti Tero Taiminen, sairaanhoitaja Pia Piippo-Lehto, sekä Sara Aaras.
Tyyppi: ,Nutturat ja poninhännät päässä vaan viuhdotaan ja parrat ajamati. On pubi-ihmisiä ja sitten on ei pubi-ihmisiä. Kajaanista on löytynyt kauppa, jossa palvelu on heikkoa. Myös Pulkkinen tekee paluun. (24.9.2020)
Tyyppi: ,
Miksi hötkyily järkyttää Mikaa? Voiko banaanin syödä kuorineen? Onko viili venyvää? Voiko keksin syömistä edgettää? YleX Aamu suorana Yle Areenassa joka arkipäivä klo 6.30-10!
Tyyppi: ,Venlan haave toteutuu, kun ylianalyysin kohteena on Twilight-ilmiö. Kirja- ja elokuvasarja villitsivät kolmikkoa nuorena, mutta miltä rakastettu vampyyrimaailma näyttää nyt? Forksin pikkukaupungin siniset sävyt, Edwardin ja Bellan sadan vuoden ikäero sekä Jakobin pakkomielle Bellan vastasyntyneeseen lapseen eivät jää huomiotta. Eve esittää myös teoriansa kirjailija Stephenie Meyerin salaisista haluista. Varoitus: jakso sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi: NightPerhemalleja on moneen lähtöön, ja itkuhan se tulee todetessa, että rakkaus omaa lasta ja perhettä kohtaan on suurta ja painavaa. Kaikkea voi yrittää suorittaa oikein, mutta hei, kaikki me ollaan jotenkin rikki saatiinpa sitten itsemuussattua bataattia tahi purkkiruokaa. Uneen teidät saattelee kädestä pitäen Thelma Siberg, lorutellen Hennariikka Laaksola ja kutitellen Amelie Blauberg.
Tyyppi: NightSuklaa on liian kallista! Miksi Ilkka-Pohjalainen haluaa tietää tilaajansa salasanan? Autoilijoiden musiikkiharrastaminen on turhan kovaäänistä. Forssan huoltoasemilla ei saa palvelua. Painakaa hyvät ihmiset jarrua. Onneksi on Yle ja Radio Suomi. (8.10.2020)
Tyyppi: ,Muttaqi Khan, Yahya Suleiman, Naomi ja Wanda Holopainen keskustelevat podcastin teosta, omista haaveistaan, haavoittuvaisuuden kohtaamisesta tuotannon aikana sekä miettivät kenelle annetaan mahdollisuuksia niin sanottuun menestyksekkääseen elämään.
Tyyppi: ,Peurat ja kauriit ahmivat kukat. Hanhet varastavat mustikat. Onko eläinsuojelu mennyt jo liian pitkälle? “Muu” on lehmä ja sitä sanaa käytetään liian usein väärin. Teetkö sinäkin rommirusinajäätelösi itse? Tatuoinneista tarttuu pölyä ja likaa ruokiin. (18.6.2020)
Tyyppi: ,Käsikirjoittaja: Riikka Tuohimetsä. Äänisuunnittelija: Teuvo Lehtinen.
Tyyppi: ,Susanna Clarken romaani Piranesi kiehtoo lukijoita ympäri maailmaa. Kirjailija luo kirjaan ihmeellisen konkreettisen maailman, jossa vuorovedet huuhtovat suuren talon pohjaa ja salit ovat täynnä marmoripatsaita. Talossa elää yksin Piranesi-niminen mies, kunnes tilanne muuttuu.
Piranesi saa lukupiiriläiset suurten kysymysten ääneen. Mitä ihminen on ilman muita? Mikä on tieteen ja uskonnon suhde totuuden etsimisessä. Ihmisen aivoja ja empatiaa tutkivaa Katri Saarikiveä kiinnostaa romaanissa tiedon muodostumiseen liittyvät prosessit. Santtu Parkkosen Piranesi vie taidehistorian luennolle ja tutkimusmatkailijoiden maailmoihin. Pietari pohtii monia tasoja, joilla romaani toimii ja Anna kysyy, mitä käy jos muistoja ei ole.
Tyyppi: ,Emmalla on matkakuume ja Millan viime reissu oli ihan kuraa! Kumpi tytöistä sai epämukavaa seuraa juoksulenkillä Phuketissa? Miten Milla on sairastunut eläimen ulosteesta? Tytöt kertovat jaksossa ikimuistoisimmat reissukommellukset ja väittelevät reissusuunnitelman tärkeydestä.
Aiheideoita ja palautetta voi antaa Yle Summerin Instagramissa @ylesummeri tai suoraan Emmalle (@emtsuu) ja Millalle (@milla.josefiina)
Tyyppi: ,Onko vitsailu suojakilpi, jota ei osaa laskea alas? Eve on valinnut komedian tekemisen ammatikseen, koska ei kestä Frendejä vakavampaa draamaa. Pelkkä Euforian traileri saa kyyneleet virtaamaan. Venla jää sosiaalisissa tilanteissa jumiin iloiseen rooliinsa ja kamppailee kiltteyden kanssa. Tilanne päällä -osiossa pohditaan, tulisiko itkeä vai nauraa.
Tyyppi: NightMuut lapset kiusaavat Amia, mutta hän löytää uuden ystävän. Ami näkee unta ritari Jalosta, joka vie Hepalle omenoita.
Tyyppi: ,Moni toistelee itselleen, että kyllä sinä jaksat, vaikka keho viestii muuta.
Jatkuvalla tekemisellä ja suorittamisella ei voi kuitenkaan hallita omaa olotilaansa. Liika pohdiskelu ja netin selaaminen saattavat etäännyttävät kehosta, ja väsymyksen merkit mennä ohi.
Millainen voimavara on, jos väylä kehon ja mielen välillä toimii?
Somevaikuttaja Sami-Petteri Asikainen, psykologi Satu Pihlaja ja toimittaja Minna Korhonen jakavat kokemuksia siitä miten lisäävät jaksamistaan.
Tyyppi: ,MITEN KISSA PELOTTELI ELÄIMET, sadun kertoo suomeksi: Anna Afanasyeva ja venäjäksi sekä valkovenäjäksi: Tatsiana Vaskelainen
Olen Tanja Vaskelainen - Siperiassa syntynyt, taustaltani valkovenäläinen, Lukašenkon diktatuuria paennut ja parempaa tulevaisuutta lapselleni etsinyt nainen.
Yrittäjyys, aikaansaavuus, reippaus ja optimistinen asenne kuuluvat luonteeseeni.
Harrastan kuorossa laulamista, lukemista ja lenkkeilyä. Oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen on tärkeä osa elämääni.
Olen Anna Afanasyeva, Valko-Venäjällä syntynyt mutta sittemmin suomalaistunut opiskelija.
Rakastan seikkailuja, eri esittävän taiteen muotoja ja elämästä nautiskelua. Kiinnostuin juuristani toden teolla vasta aikuistumisen kynnyksellä, ja viimeisen muutaman vuoden olenkin seurannut tarkasti synnyinmaani tilannetta.
Tyyppi: ukrainaJakso 262. Onko normaalia jos löytää kengästään kaverin henkkarit? Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. Tuottaja: Sami Hahtala / Yle
Tyyppi: ,
Yle Puhe
Takaisin
iCalendar
Tallenteet