Isästudio

su klo 10.00 Tuomas Rajala – Eron jälkeen vanhemman ja lapsen suhde on entistäkin tärkeämpi

Tuomas Rajala kasvoi etäisen isän perheessä, jossa vanhemmat lopulta erosivat. Yhteyden isäänsä Tuomas kertoo löytäneensä vasta viime vuosina. Menneet oli purettava ja myös annettava anteeksi, jottei katkeruus säilyisi hänen sisällään ja välittyisi seuraaville sukupolville.

Tuomas muistaa halunneensa isäksi jo nuorena. Ensimmäisten lastensa äidistä hän on eronnut, ja hänellä on nykyään neljä lasta kahdesta liitosta. Isyys on Tuomaksen mukaan niin totaalinen elämänmuutos, että enää hän ei edes muista, millaista jokapäiväinen arki oli ennen lapsia. Eronsa jälkeen hän on toimittanut osittain haastatteluihin pohjautuvan kirjan Isävuoro – Miehekäs elviytymisopas eroon.

Isästudion toimittaa Olavi Seppänen. Sen on Ylelle tuottanut Intervisio Oy.

Miltä tuntuu isyys, isäsuhde tai sellaisen puute? Millaiset ilot ja toisaalta murheet ovat tyypillisiä juuri isille? Löytyykö suomalaisista kirjoista ja elokuvista puhuttelevaa – tai edes uskottavaa – isien kuvausta? Isästudio on toimittaja-isä Olavi Seppäsen 10-osainen sarja, jossa tutkitaan isyyden monimuotoista ilmiötä haastatteluvieraiden kanssa keskustellen. Joku heistä on kasvattanut kuusi lastaan kommuuneissa, toisen lapsuudessa naapurin mies on korvannut puuttuvaa isää, kolmas on ollut yhtä aikaa isä ja koulukotilasten sijaisvanhempi.

Unissaan mies saattaa olla jälleen pikkupoika ja kulkea isänsä kanssa metsässä käsikkäin. Toisaalta hän saattaa sihtailla isän päätä rautalapiolla lopettaakseen tämän moraalisaarnat. Valveilla isät vievät lapsensa milloin taidemuseoon, milloin viimeisen aallonmurtajan tuolle puolen. Joskus jopa sinne, minne pääsee, kun autoilee kruunaa ja klaavaa heittäen. He myös antavat lastensa viedä ja oppivat itsestään uutta katsomalla lasten ainutlaatuiseen peiliin. Joskus isä on yötä myöten töissä, joskus hän taas lykkää ”helvetin paskaa projektihakemusta” paistaakseen lapsille lettuja. Isyys ei ainakaan vielä sulaudu osaksi geneeristä vanhemmuutta, mutta on itsessään äärimmäisen monimuotoista.

Paitsi muistoja, tunteita ja odotuksia, Isästudiossa lyödään pöytään myös knoppeja ja yhteiskunnan analyysia. Monelle meistä suomi on ”äidinkieli”, mutta nykytutkimuksen valossa kielen varhaismuodot ovat tulleet idästä vaeltaneiden isien mukana. Kautta aikojen isät ovat olleet paljon joko metsästysretkillä tai sodassa, kun taas nykypäivän Suomessa he viettävät paljon aikaa lastensa kanssa – erään selvityksen mukaan enemmän kuin äidit. Oletus äidistä ykkösvanhempana aiheuttaa kuitenkin hankalia tilanteita erityisesti vanhempien erotessa. Luotetaanko isään huoltajana? Leimautuuko äiti epäonnistujaksi, jos päävastuu lapsista meneekin isälle? Eräs tulevaisuuden kiperä kysymys on myös, kuinka moni ylipäätään tulee isäksi, kun miehet ja naiset jakaantuvat yhä enemmän eri paikkakunnille. Myös ympäristötuhon pelko vaikuttaa nykyisin lapsentekovalmiuteen.

Kaikki ohjelman vieraat ovat itse isiä tai isäksi haluavia. Mukana studiossa ovat muun muassa näyttelijät Janne Kataja ja Jani Toivola, muusikot Timo Rautiainen ja Sipe Santapukki, professori Janne Saarikivi, koomikko Ali Jahangiri, ohjaaja Joonas Berghäll, toimittaja Tuomas Rajala sekä majatalon isäntä ja kirjailija Daniel Nylund.

Isästudio kuullaan Yle Puheella maanantaisin klo 13, 2.11. alkaen.

Isästudio

ma klo 13.02 Tuomas Rajala – Eron jälkeen vanhemman ja lapsen suhde on entistäkin tärkeämpi

Tuomas Rajala kasvoi etäisen isän perheessä, jossa vanhemmat lopulta erosivat. Yhteyden isäänsä Tuomas kertoo löytäneensä vasta viime vuosina. Menneet oli purettava ja myös annettava anteeksi, jottei katkeruus säilyisi hänen sisällään ja välittyisi seuraaville sukupolville.

Tuomas muistaa halunneensa isäksi jo nuorena. Ensimmäisten lastensa äidistä hän on eronnut, ja hänellä on nykyään neljä lasta kahdesta liitosta. Isyys on Tuomaksen mukaan niin totaalinen elämänmuutos, että enää hän ei edes muista, millaista jokapäiväinen arki oli ennen lapsia. Eronsa jälkeen hän on toimittanut osittain haastatteluihin pohjautuvan kirjan Isävuoro – Miehekäs elviytymisopas eroon.

Isästudion toimittaa Olavi Seppänen. Sen on Ylelle tuottanut Intervisio Oy.

Miltä tuntuu isyys, isäsuhde tai sellaisen puute? Millaiset ilot ja toisaalta murheet ovat tyypillisiä juuri isille? Löytyykö suomalaisista kirjoista ja elokuvista puhuttelevaa – tai edes uskottavaa – isien kuvausta? Isästudio on toimittaja-isä Olavi Seppäsen 10-osainen sarja, jossa tutkitaan isyyden monimuotoista ilmiötä haastatteluvieraiden kanssa keskustellen. Joku heistä on kasvattanut kuusi lastaan kommuuneissa, toisen lapsuudessa naapurin mies on korvannut puuttuvaa isää, kolmas on ollut yhtä aikaa isä ja koulukotilasten sijaisvanhempi.

Unissaan mies saattaa olla jälleen pikkupoika ja kulkea isänsä kanssa metsässä käsikkäin. Toisaalta hän saattaa sihtailla isän päätä rautalapiolla lopettaakseen tämän moraalisaarnat. Valveilla isät vievät lapsensa milloin taidemuseoon, milloin viimeisen aallonmurtajan tuolle puolen. Joskus jopa sinne, minne pääsee, kun autoilee kruunaa ja klaavaa heittäen. He myös antavat lastensa viedä ja oppivat itsestään uutta katsomalla lasten ainutlaatuiseen peiliin. Joskus isä on yötä myöten töissä, joskus hän taas lykkää ”helvetin paskaa projektihakemusta” paistaakseen lapsille lettuja. Isyys ei ainakaan vielä sulaudu osaksi geneeristä vanhemmuutta, mutta on itsessään äärimmäisen monimuotoista.

Paitsi muistoja, tunteita ja odotuksia, Isästudiossa lyödään pöytään myös knoppeja ja yhteiskunnan analyysia. Monelle meistä suomi on ”äidinkieli”, mutta nykytutkimuksen valossa kielen varhaismuodot ovat tulleet idästä vaeltaneiden isien mukana. Kautta aikojen isät ovat olleet paljon joko metsästysretkillä tai sodassa, kun taas nykypäivän Suomessa he viettävät paljon aikaa lastensa kanssa – erään selvityksen mukaan enemmän kuin äidit. Oletus äidistä ykkösvanhempana aiheuttaa kuitenkin hankalia tilanteita erityisesti vanhempien erotessa. Luotetaanko isään huoltajana? Leimautuuko äiti epäonnistujaksi, jos päävastuu lapsista meneekin isälle? Eräs tulevaisuuden kiperä kysymys on myös, kuinka moni ylipäätään tulee isäksi, kun miehet ja naiset jakaantuvat yhä enemmän eri paikkakunnille. Myös ympäristötuhon pelko vaikuttaa nykyisin lapsentekovalmiuteen.

Kaikki ohjelman vieraat ovat itse isiä tai isäksi haluavia. Mukana studiossa ovat muun muassa näyttelijät Janne Kataja ja Jani Toivola, muusikot Timo Rautiainen ja Sipe Santapukki, professori Janne Saarikivi, koomikko Ali Jahangiri, ohjaaja Joonas Berghäll, toimittaja Tuomas Rajala sekä majatalon isäntä ja kirjailija Daniel Nylund.

Isästudio kuullaan Yle Puheella maanantaisin klo 13, 2.11. alkaen.

Tommi Liimatan suuri serkkuteoria

su klo 13.30 B-puolen paljastukset

Mitä menetimme, kun menetimme singlejulkaisujen A-puolet ja sen myötä myös basistien säveltämät B-puolet? Suuri serkkuteoria etsii merkkejä artistien salatuista sisimmistä levyjen kääntöpuolilta ja matkakirjojen sisäsivuilta. Matkaamme myös Tommi Liimatan muistikirjojen mukana Italiaan, Yhdysvaltoihin ja Tanskaan, jossa Ripley’s-museo ahdistaa.

Ohjelman on Ylelle tuottanut Jaksomedia Oy. Käsikirjoitus ja äänielementit Tommi Liimatta, tuottajat Olli Sulopuisto ja Juuso Lukkari, äänituotanto Arttu Hirvonen.

Tommi Liimatan suuri serkkuteoria on antologiamuotoinen radiosarja, joka tutkailee maailmaa korvat edellä tunnin kerrallaan. Mukana on paljon asiaa, ripaus fiktiota sekä sopivasti kerronnallista hehkutusjäännöstä.

Ohjelman tyyli vaihtelee pseudodokumentista radiomonologeihin ja ties mihin muuhun. Jaksojen aiheet horjuvat pääosin kulttuurin piirissä, mutta ottavat välillä sivuaskeleita sen ulkopuolellekin. Yksi asia kuitenkin pysyy - Tommi Liimatan ääni ja perspektiivi. Saattaa siellä välillä kuulua myös näytteitä Liimatan c-kasettijorinoista (vuodet 1984-) sekä toisten ihmisten puhetta, emmehän toki ole fundamentalisteja.

Tommi Liimatan suuri serkkuteoria

ke klo 15.02 B-puolen paljastukset

Mitä menetimme, kun menetimme singlejulkaisujen A-puolet ja sen myötä myös basistien säveltämät B-puolet? Suuri serkkuteoria etsii merkkejä artistien salatuista sisimmistä levyjen kääntöpuolilta ja matkakirjojen sisäsivuilta. Matkaamme myös Tommi Liimatan muistikirjojen mukana Italiaan, Yhdysvaltoihin ja Tanskaan, jossa Ripley’s-museo ahdistaa.

Ohjelman on Ylelle tuottanut Jaksomedia Oy. Käsikirjoitus ja äänielementit Tommi Liimatta, tuottajat Olli Sulopuisto ja Juuso Lukkari, äänituotanto Arttu Hirvonen.

Tommi Liimatan suuri serkkuteoria on antologiamuotoinen radiosarja, joka tutkailee maailmaa korvat edellä tunnin kerrallaan. Mukana on paljon asiaa, ripaus fiktiota sekä sopivasti kerronnallista hehkutusjäännöstä.

Ohjelman tyyli vaihtelee pseudodokumentista radiomonologeihin ja ties mihin muuhun. Jaksojen aiheet horjuvat pääosin kulttuurin piirissä, mutta ottavat välillä sivuaskeleita sen ulkopuolellekin. Yksi asia kuitenkin pysyy - Tommi Liimatan ääni ja perspektiivi. Saattaa siellä välillä kuulua myös näytteitä Liimatan c-kasettijorinoista (vuodet 1984-) sekä toisten ihmisten puhetta, emmehän toki ole fundamentalisteja.

Tommi Liimatan suuri serkkuteoria

to klo 18.02 B-puolen paljastukset

Mitä menetimme, kun menetimme singlejulkaisujen A-puolet ja sen myötä myös basistien säveltämät B-puolet? Suuri serkkuteoria etsii merkkejä artistien salatuista sisimmistä levyjen kääntöpuolilta ja matkakirjojen sisäsivuilta. Matkaamme myös Tommi Liimatan muistikirjojen mukana Italiaan, Yhdysvaltoihin ja Tanskaan, jossa Ripley’s-museo ahdistaa.

Ohjelman on Ylelle tuottanut Jaksomedia Oy. Käsikirjoitus ja äänielementit Tommi Liimatta, tuottajat Olli Sulopuisto ja Juuso Lukkari, äänituotanto Arttu Hirvonen.

Tommi Liimatan suuri serkkuteoria on antologiamuotoinen radiosarja, joka tutkailee maailmaa korvat edellä tunnin kerrallaan. Mukana on paljon asiaa, ripaus fiktiota sekä sopivasti kerronnallista hehkutusjäännöstä.

Ohjelman tyyli vaihtelee pseudodokumentista radiomonologeihin ja ties mihin muuhun. Jaksojen aiheet horjuvat pääosin kulttuurin piirissä, mutta ottavat välillä sivuaskeleita sen ulkopuolellekin. Yksi asia kuitenkin pysyy - Tommi Liimatan ääni ja perspektiivi. Saattaa siellä välillä kuulua myös näytteitä Liimatan c-kasettijorinoista (vuodet 1984-) sekä toisten ihmisten puhetta, emmehän toki ole fundamentalisteja.

Isästudio

ma klo 21.30 Tuomas Rajala – Eron jälkeen vanhemman ja lapsen suhde on entistäkin tärkeämpi

Tuomas Rajala kasvoi etäisen isän perheessä, jossa vanhemmat lopulta erosivat. Yhteyden isäänsä Tuomas kertoo löytäneensä vasta viime vuosina. Menneet oli purettava ja myös annettava anteeksi, jottei katkeruus säilyisi hänen sisällään ja välittyisi seuraaville sukupolville.

Tuomas muistaa halunneensa isäksi jo nuorena. Ensimmäisten lastensa äidistä hän on eronnut, ja hänellä on nykyään neljä lasta kahdesta liitosta. Isyys on Tuomaksen mukaan niin totaalinen elämänmuutos, että enää hän ei edes muista, millaista jokapäiväinen arki oli ennen lapsia. Eronsa jälkeen hän on toimittanut osittain haastatteluihin pohjautuvan kirjan Isävuoro – Miehekäs elviytymisopas eroon.

Isästudion toimittaa Olavi Seppänen. Sen on Ylelle tuottanut Intervisio Oy.

Miltä tuntuu isyys, isäsuhde tai sellaisen puute? Millaiset ilot ja toisaalta murheet ovat tyypillisiä juuri isille? Löytyykö suomalaisista kirjoista ja elokuvista puhuttelevaa – tai edes uskottavaa – isien kuvausta? Isästudio on toimittaja-isä Olavi Seppäsen 10-osainen sarja, jossa tutkitaan isyyden monimuotoista ilmiötä haastatteluvieraiden kanssa keskustellen. Joku heistä on kasvattanut kuusi lastaan kommuuneissa, toisen lapsuudessa naapurin mies on korvannut puuttuvaa isää, kolmas on ollut yhtä aikaa isä ja koulukotilasten sijaisvanhempi.

Unissaan mies saattaa olla jälleen pikkupoika ja kulkea isänsä kanssa metsässä käsikkäin. Toisaalta hän saattaa sihtailla isän päätä rautalapiolla lopettaakseen tämän moraalisaarnat. Valveilla isät vievät lapsensa milloin taidemuseoon, milloin viimeisen aallonmurtajan tuolle puolen. Joskus jopa sinne, minne pääsee, kun autoilee kruunaa ja klaavaa heittäen. He myös antavat lastensa viedä ja oppivat itsestään uutta katsomalla lasten ainutlaatuiseen peiliin. Joskus isä on yötä myöten töissä, joskus hän taas lykkää ”helvetin paskaa projektihakemusta” paistaakseen lapsille lettuja. Isyys ei ainakaan vielä sulaudu osaksi geneeristä vanhemmuutta, mutta on itsessään äärimmäisen monimuotoista.

Paitsi muistoja, tunteita ja odotuksia, Isästudiossa lyödään pöytään myös knoppeja ja yhteiskunnan analyysia. Monelle meistä suomi on ”äidinkieli”, mutta nykytutkimuksen valossa kielen varhaismuodot ovat tulleet idästä vaeltaneiden isien mukana. Kautta aikojen isät ovat olleet paljon joko metsästysretkillä tai sodassa, kun taas nykypäivän Suomessa he viettävät paljon aikaa lastensa kanssa – erään selvityksen mukaan enemmän kuin äidit. Oletus äidistä ykkösvanhempana aiheuttaa kuitenkin hankalia tilanteita erityisesti vanhempien erotessa. Luotetaanko isään huoltajana? Leimautuuko äiti epäonnistujaksi, jos päävastuu lapsista meneekin isälle? Eräs tulevaisuuden kiperä kysymys on myös, kuinka moni ylipäätään tulee isäksi, kun miehet ja naiset jakaantuvat yhä enemmän eri paikkakunnille. Myös ympäristötuhon pelko vaikuttaa nykyisin lapsentekovalmiuteen.

Kaikki ohjelman vieraat ovat itse isiä tai isäksi haluavia. Mukana studiossa ovat muun muassa näyttelijät Janne Kataja ja Jani Toivola, muusikot Timo Rautiainen ja Sipe Santapukki, professori Janne Saarikivi, koomikko Ali Jahangiri, ohjaaja Joonas Berghäll, toimittaja Tuomas Rajala sekä majatalon isäntä ja kirjailija Daniel Nylund.

Isästudio kuullaan Yle Puheella maanantaisin klo 13, 2.11. alkaen.